01.04.2014
Kokoomuksen Mäkelä: Metropolialueellakin kuntien selvitykset ensisijaisia
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja ja Kokoomuksen kunnallis- ja aluepoliittisen toimikunnan puheenjohtaja Outi Mäkelä muistuttaa, että kuntien käynnistämät liitosselvitykset ovat ensisijainen etenemismalli myös metropolialueella. ”Hajautumiskehitykseen ja yhteisiin maankäytön, asumisen ja liikenteen kysymyksiin on löydettävä ratkaisuja metropolialueen kuntien kesken. Metropolihallinnon tarvetta ja laajuutta voidaan arvioida vasta, kun tiedämme mihin lopputuloksiin kunnat liitosselvityksissään päätyvät”, Mäkelä sanoo.
”Metropolihallinnon luominen tarkoittaa väistämättä uutta hallintoa, kun valtuuston lisäksi perustetaan lautakunnat ja muita toimielimiä. Vahvat peruskunnat metropolialueella tuottaisivat enemmän tehokkuushyötyjä kuin uusi hallinnontaso”, Mäkelä arvioi.
Mäkelän mukaan hallituksen ja opposition yhteinen sote-ratkaisu vaikuttaa myös mahdollisen metropolihallinnon tulevaisuuteen. ”Metropolihallinnon väliraportti lähtee lausuntokierrokselle, sote-ratkaisun yksityiskohdat tarkentuvat kevään aikana ja kunnat laativat liitosselvityksiään. On perusteltua pohtia kysymyksiä kokonaisuutena”, Mäkelä sanoo.
23.03.2014
Kokoomuksen Mäkelä: Nuorten työllistymistä helpotettava
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Outi Mäkelä kannustaa hallitusta edistämään kehysriihessä nuorten mahdollisuuksia työllistyä. Mäkelä ehdottaa, että työ aloitettaisiin uudistamalla nuorten palkkatukena käytettyä sanssi-korttia.
”Sanssi-kortti voitaisiin jatkossa myöntää suoraan nuorelle, jolloin byrokratia helpottuisi yrittäjän osalta ja kynnys työllistämiseen madaltuisi. Samalla sanssi-kortin käyttömahdollisuutta voitaisiin laajentaa siten, että yhden työnantajan sijasta nuoren voisivat työllistää yhdestä kolmeen yritystä yhdessä”, ehdottaa Mäkelä.
”Jos yritykset voisivat työllistää nuoren yhdessä, niin se lisäisi varmasti mahdollisuutta palkata nuoria esimerkiksi kesäapulaisiksi. Samalla nuorelle avautuisi yhden työtilaisuuden sijasta parhaimmillaan kolme potentiaalista tulevaa työpaikkaa”, Mäkelä sanoo.
Mäkelän mukaan nuorten syrjäytymisen ehkäisyn ja työllistymisen edistämisen eteen on tehtävä taloudellisesti haastavana aikana sellaisia tekoja, jotka eivät vaatisi rahallisesti suuria panostuksia.
”Taloudellisesti vaikeina aikoina on etsittävä lisäarvoa byrokratiaa purkamalla ja helpottamalla tätä kautta yritysten kykyä työllistää nuoria”, Mäkelä sanoo.
Mäkelän mukaan tarvittavat uudistukset nuorten palkkatukeen voitaisiin tehdä jo kehysriihessä. ”Samalla olisi edistettävä muitakin nuorten työelämäkynnystä madaltavia tekoja, kuten oppisopimuskoulutuksen rinnalle kaavailtua koulutussopimusta”, Mäkelä päättää.
18.03.2014
Kannanotto
Vapaa julkaistavaksi
18.3.2014
Kokoomuksen Outi Mäkelä: Velvollisuuksien kylkeen oikeuksia – Äänestysikäraja laskettava 16 vuoteen
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Outi Mäkelä pitää tärkeänä, että äänestysikärajaa lasketaan 16 vuoteen. Mäkelä on huolestunut nuorten alhaisesta äänestysaktiivisuudesta, ja vaatii toimenpiteitä äänioikeuden antamisesta 16-vuotiaille.
Kokoomuksen Outi Mäkelä painottaa, että äänioikeus lisäisi nuorten osallisuutta. Nuoret haluavat olla aktiivisia ja vaikuttaa yhteiskuntaan, heille on annettava mahdollisuus vaikuttaa tasavertaisina kansalaisina elinympäristöönsä.
Mäkelä näkee demokratiakasvatuksen roolin tärkeänä nuorten yhteiskunnallisen aktiivisuuden lisäämisessä. Hän iloitsee myös, että nuorisolain 8. pykälä on jo otettu tosissaan, oppilaskunnat ovat tulossa kaikkiin kouluihin ja nuorisovaltuustojen määrä on kasvussa. Luontainen jatkumo nuorten paremmalle huomioimiselle ja kuulemiselle olisikin äänestysikärajan laskun toteuttaminen seuraavissa kuntavaaleissa.
”16-vuotias maksaa jo veroja ja on rikosoikeudellisessa vastuussa. 16-vuotiaaseen kohdistuu yhteiskunnallisia velvollisuuksia, niin on outoa ja epätasa-arvoista, että vastaavasti nuorella ei ole oikeuksia”, Mäkelä huomauttaa.
Mäkelä korostaa, että osallistuminen on paras tapa innostaa kiinnostumaan vaikuttamisesta ja yhteiskunnasta. Nuorisoon liitetään usein kapinallisuus, mutta käytännössä on huomattavasti toimivampaa ja tehokkaampaa, että nuoret vaikuttavat yhteiskunnallisten rakenteiden kautta elinympäristöönsä kuin yhteiskuntaa vasten kapinoiden. Myös nuoret itse kokevat äänestämisen parhaaksi vaikuttamisen tavaksi. On äärimmäisen tärkeää, että nuorille luodaan kanavat osallistumiseen ja vaikuttamiseen.
Usein on vedottu siihen, että nuoret itse vastustavat äänestysikärajan laskemista. Kuitenkin helmikuussa julkaistun Nuorisobarometri 2013 tutkimuksen mukaan nuorten asenne on muuttunut ja useampi kuin joka toinen 15-17 vuotiaista on sitä mieltä, että äänestysikäraja tulisi laskea 16-vuoteen. Myös seurakuntavaalien kokeilu oli onnistunut, ja kannustaa ikärajan laskemiseen.
”Kuntalain kokonaisuudistuksen osana pohditaan demokraattista vaikuttamista ja siinä yhteydessä olisi luontevaa käynnistää jälleen laajempi pohdinta nuorten osallisuuden lisäämisestä ja äänestysikärajan laskemisesta. Äänestysikäkokeilu seurakuntavaaleissa oli onnistunut ja mielestäni kokeilua voisi jatkaa seuraavaksi tulevissa kuntavaaleissa.”
Mäkelä muistuttaa, että Euroopassa 16-vuotiaiden ikäraja on kokeiluna tai vakiintuneena jo useammassa maassa, ja myös Euroopan neuvosto on kannustanut selvittämään äänestysiän laskemista.
Lisätietoja:
Outi Mäkelä, kansanedustaja, kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja p. 050-5122877
10.03.2014
Kunnanjohtajan esitys tämänpäiväiselle kunnanhallituksen kokoukselle on herättänyt paljon huolta ja murhetta. Kunnanjohtajahan esitti, vastoin valtuuston selvää päätöstä terveyskeskuksen etenemisestä, että ”Hankkeen jatkosuunnittelu keskeytetään vuoden 2014 loppuun. Hankkeen jatkosuunnittelusta
päätetään sen jälkeen, kun valtuustolla on tiedossaan Keski- Uudenmaan kuntien yhdistämisselvityksen tulokset, valtuuston kanta liitokseen, ja kunnes päätökset sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteellisista
muutoksista (SOTE-uudistus) on tehty eduskunnassa.”
Tämä esitys tyrmättiin hallituksessa yksimielisesti. Oma tulkintani asiasta on, että kunnanhallitukselle tuotu esitys oli yhden miehen kapina ja kunnanjohtajan tarve jättää oma Eskon puumerkkinsä aikakirjoihin. Jälkiviisaat voivat sitten analysoida, kuka on ollut oikeassa tai toiminut viisaasti. Tässä tilanteessa tuollainen aiheettoman huolen herättäminen ja valtuuston selkeän päätöksen vastustaminen osoittaa mielestäni kehnoa tilannetajua.
Mutta siis, terveyskeskuksen asiakkaat ja kannattajat voivat jälleen nukkua yönsä rauhassa. Kapina on taltutettu ja hanke etenee, kuten suunniteltu.
07.03.2014
Tervetuloa jutustelemaan:
06.03.2014
Uusimmassa Juoksijassa jälleen paljon hyviä treenivinkkejä. Joiden lomassa myös tarina yhdestä höpsähtäneestä tossunkuluttajasta.
27.02.2014
KANNANOTTO
VAPAA JULKAISTAVAKSI
27.2.2014
Ministeriltä ei selkeää vastausta, mikä on Mäkelänrinteen lukion, Sibelius-lukion, Kallion lukion ja muiden erityislukioiden kohtalo
Kokoomuksen kansanedustajat Leena Harkimo ja Outi Mäkelä ovat pettyneitä opetusministeri Krista Kiurun vastaukseen erityislukioiden jatkosta. Kansanedustajat ihmettelevät ministerin ympäripyöreää vastausta, joka jättää ilmaan kysymyksen ollaanko erityislukioiden asemaa todella vaarantamassa. He vaativatkin ministeriltä nyt selkää vastausta, mitkä suunnitelmat erityislukioiden kuten esimerkiksi Mäkelänrinteen lukion, Sibelius-lukion ja Kallion lukion osalta.
Kansanedustajat, valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja Leena Harkimon ja kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Outi Mäkelän huoli liittyy lukion valtakunnallisia tavoitteita ja tuntijakoa valmistelleen työryhmän esitykseen. Esityksessä nykyisen tuntijaon kumoutumisen myötä kumoutuvat myös erityisen koulutustehtävän päätösten mukaiset oikeudet poiketa tuntijaosta. Nämä oikeudet ovat mahdollistaneet lukioille keskittymisen opetustarjonnassa tiettyyn erikoisalaan kuten musiikkiin, luonnontieteisiin, urheiluun tai taideaineisiin.
Harkimo ja Mäkelä ihmettelevät ministeriin lyhyttä ja ympäripyöreää vastausta kysymykseensä, miten erityisen koulutustehtävän saaneiden lukioiden asema turvataan, ja miten niiden toimintamahdollisuuksia tullaan kehittämään. Vastauksen mukaan ”erityisen koulutustehtävän koulutustarpeita ja myöntämisedellytyksiä tullaan arvioimaan toisen asteen koulutusta koskevien rakennepoliittisten uudistusten ja lukion valtakunnallisia tavoitteita ja tuntijakoa koskevan asetuksen antamisen jälkeen.”
Tämä on Harkimon ja Mäkelän mukaan auttamattoman myöhään nykyisten erityislukion kannalta, jotka jäisivät tyhjän päälle uuden asetuksen astuessa voimaan samalla kumoten voimassa olevat oikeudet poiketa tuntijaosta.
”Rivien välistä on luettavissa, että erityislukiot ollaan ajamassa alas, koska nyt kysymykseemme ei vastata käytännössä ollenkaan. Erityislukioidenkin on saatava tietää jatkosuunnitelmista. Annamme ministerille siis uuden mahdollisuuden toistamalla kysymyksemme.”
Lisätietoa:
Leena Harkimo, kansanedustaja, valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja, p. 050-5113171
Outi Mäkelä, kansanedustaja, kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja p. 050-5122877
15.02.2014
Lehdistötiedote
15.2.2014
Julkaisuvapaa HETI
Kokoomuksen Mäkelä: Kenen kanssa lyöt hynttyyt yhteen, Soini?
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Outi Mäkelä kummeksuu Timo Soinin haluttomuutta kertoa, missä ryhmässä perussuomalaiset aikovat istua seuraavalla kaudella Euroopan parlamentissa.
”Soini suhmuroi kabineteissa, mutta ei kerro äänestäjille, missä ryhmässä perussuomalaiselle ehdokkaalle annettu ääni vaikuttaa”, Mäkelä ihmettelee.
Mäkelän mukaan on todennäköistä, etteivät perussuomalaiset voi vaalien jälkeen jatkaa nykyisessä ryhmässään, koska EFD-ryhmä on hajoamassa. Perussuomalaisten kanssa samaan ryhmään kuuluva Italian Pohjoisen liitto on ilmoittanut aikeistaan liittyä samaan parlamenttiryhmään ranskalaisen äärioikeistolaisen Marine Le Penin johtaman Kansallisen rintaman kanssa. Parlamentin sääntöjen mukaan ryhmän perustamiseen tarvitaan vähintään 25 meppiä 7:stä eri maasta.
”Joillekin perussuomalaisille Le Penin äärioikeistolainen politiikka, johon kuuluvat niin maahanmuuttovastaisuus kuin eron vaatiminen niin eurosta kuin EU:stakin, tuntuu olevan houkutteleva vaihtoehto. Jos perussuomalaiset seuraavat italialaisia puoluetovereitaan Le Penin ryhmään, on se kerrottava jo ennen vaaleja”, Mäkelä vaatii.
”Euroopan parlamentin päätöksentekoon vaikutetaan poliittisten ryhmien kautta. Kyse ei ole äänestäjien kannalta mistään pikkuseikasta.”, Mäkelä päättää.
Lisätietoja:
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Outi Mäkelä
p. 050 5122877
14.02.2014
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Outi Mäkelä pitää erittäin tervetulleena valmisteilla olevaa esitystä, jonka myötä veneiden rekisteröinti on siirtymässä liikenteen turvallisuusvirasto Trafille.
Outi Mäkelä painottaa rekisterin lisäävän veneenomistajien turvaa ja suojaa. Rekisteröinnistä tulee sujuvampaa ja kauppiaille tulee mahdolliseksi samanlainen ennakkorekisteröintikäytäntö kuin tieliikenneajoneuvoissa.
”On hyvä, että rekisterikäytännöissä päästään yhtenäiseen malliin, ja kaikkien kulkuneuvojen rekisteröinti keskittyy Trafiin”, Mäkelä kommentoi ”Kun vesikulkuneuvojen osalta rekisteröinti ja rekisterin ylläpitovastuu siirtyvät Trafille, muuttuu käytäntö vastaavaksi kuin tieliikenneajoneuvoissa. Tämä mahdollistaa monia positiivisia asioita mm. sen, että jatkossa on helppo tarvittaessa tarkistaa rekisterin pitäjältä veneen omistajatiedot.”
Mäkelän mukaan alan kannalta on iso edistysaskel, että uudistuksen myötä tulee mahdolliseksi myös vesikulkuneuvojen kauppiaille tieliikenneajoneuvoissa nykyisin käytössä oleva ennakkorekisteröintikäytäntö. Maistraateissa asiointi on koettu hitaaksi ja hankalaksi. On hyvä, jos byrokratiaa saadaan helpotettua.
”Nykykäytännöstä uuteen siirtymisen yhteydessä on odotettavissa, että paljastuu kuitenkin tämänhetkisen järjestelmän haasteita, joiden vuoksi saattaa olla tarpeen pohtia miten siirtymävaihe hoidetaan. Tärkeintä on kuitenkin, että veneilijöille ei ole tulossa merkittävästi lisää kustannuksia, eikä jo rekisteröityjä veneitä tarvitse rekisteröidä uudelleen”, Mäkelä povaa ”Olen ymmärtänyt, että uusi järjestelmä ei salli veneen rekisteröintiä sen mitoitusta suuremmilla koneilla, mikä on erittäin hyvä turvallisuuden kannalta. On kuitenkin oletettavaa, että nykyjärjestelmä on tässä asiassa mahdollistanut porsaanreikiä. Myös Trafin tekninen osaaminen on varmasti, lähinnä henkilörekistereihin keskittynyttä, maistraattia korkeampi.”
”Uskon, että Trafiin siirtyminen vähentää väärinkäytöksiä. Nykysysteemissä veneen rekisteröinnin yhteydessä omistussuhteiden muutokset voidaan esittää vapaamuotoisilla dokumenteilla”, Mäkelä kuvailee tilannetta. ”Myös veneen rekisteriote on melko vaatimaton lappunen ja on varmasti myös turvallisuustekijä, jos siitä saadaan asiakirjanakin sellainen, ettei sellaista ihan jokapojan printterillä saa tulostettua.”
Hallituksen esitys vesikulkuneuvorekisterin siirrosta maistraatilta Trafille on tarkoitus tulla eduskuntaan kevään aikana.
Lisätietoja:
Outi Mäkelä, kansanedustaja, kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja p. 050-5122877
09.02.2014
Tiedote 9.2.
Julkaisuvapaa heti
Outi Mäkelä ja Sari Sarkomaa vetoavat kehysriiheen:
Normeja purettava ja palveluntuottajien valvonta yhteismitallistettava
Kokoomuksen kansanedustajat Outi Mäkelä ja Sari Sarkomaa vaativat, että Suomen taloudellisessa tilanteessa on priorisoitava ihmisten palvelut ja niiden laatu byrokratian vaalimisen sijaan. On kiinnitettä esimerkiksi huomiota siihen, miten normeja tulkitaan lupaviranomaisten ja virkamiesten taholta.
”Normien purkua ei tule pelätä”, Mäkelä ja Sarkomaa toteavat.
”On tilanteita, joissa yksityisiä toimijoita ohjaavat eri normit kuin julkisia. Lisäksi on tilanteita, joissa normien noudattaminen on hankaloittanut arjen sujumista ja lisännyt kustannuksia hyvää tarkoittavan ajatuksen sijaan.”
Sarkomaa ja Mäkelä pitävät ongelmallisena nykytilannetta, jossa julkiset ja yksityiset toimijat ovat valvonnan suhteen eriarvoisessa asemassa. Esimerkiksi yksityisen ikäihmisten hoitokodin perustaminen vaatii erikseen luvan aluehallintoviranomaisilta, kun taas kunnallista toimijaa ei sido vastaava lupamenettely.
”Kunnista on kiirinyt esimerkkejä, joissa hoitokodin siirryttyä yksityisomistukseen toimilupaa ei olekaan enää irronnut, vaikka kunnallinen toimija olisi käytännössä voinut jatkaa samoissa tiloissa. Lainsäädännölliset ja valvonnalliset toimintaedellytykset pitäisi olla samanlaiset niin julkisella kuin yksityiselläkin toimijalla” toteavat kokoomusedustajat ja kirittävät hallitusta yhtenäistämään palveluntuottajien valvontaa koskevan lainsäädännön.
”Yhteiskunnan toimintaa ohjataan erilaisin laein ja normein. Turvallisuutta, toimivuutta ja laatua on lisätty normeja lisäämällä, mutta liika on liikaa tässäkin asiassa. Käytännössä on osoittautunut, että esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhoitoalalla normitus on joiltain osin kääntynyt itseään vastaan.” edustajat jatkavat.
”Olin päivän hoivakodissa vapaaehtoistyössä ja ihmisiä vessaan saattaessani huomasin, miten normi oli esimerkiksi siinä tilanteessa kääntynyt itseään vastaan. Aiemmin huonosti liikkuva potilas pääsi istualleen lavuaariin kiinnitettyyn kaiteeseen nojautuen, mutta nyt vessan suuri koko oli johtanut siihen, että lavuaari oli pitkällä ja istumaan asettamisen tarvittiin kaksi auttajaa.” Sarkomaa kertoo.
”On käsittämätöntä, miten suureen painoarvoon on nostettu esimerkiksi se, että jokaisessa uudessa rakennettavassa potilashuoneessa on tismalleen määrätyt neliömäärät täyttävät saniteettitilat”, Mäkelä harmittelee.
Edustajat vetoavat kehysriiheen ja ministereihin, jotta kipukohdat saadaan esiin ja sellaisista vaateista päästään eroon, jotka haittaavat enemmän kuin hyödyttävät. Nyt on aika siirtyä konkretiaan.
