09.02.2015
Hallitus on päässyt tänään sopuun lisätalousarviosta, jossa painopiste on yrittämisessä, työssä ja infrassa.
Kokoomuslaisittain tärkeimmät asiat löytyvät yrittäjyyspaketista. Esitykset perustuvat viime keväänä toteutettuun yrittäjyyskiertueeseen, jonka aikana Kokoomus keräsi yrittäjiltä näkemyksiä keinoista, joilla yrittäjyyden edellytyksiä voitaisiin parantaa.
Yritysten arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa nostetaan 10 000 euroon nykyisestä 8 500 eurosta sekä huojennusrajaa 22 500 eurosta 30 000 euroon. Muutokset helpottavat pienten yritysten toimintaa, sekä kannustavat ihmisiä kokeilemaan pienimuotoista yrittäjyyttä.
Sukupolvenvaihdosten maksuaikaa pidennetään viidestä seitsemään vuoteen, mikä helpottaa perintöveron maksamista. Maksuaika mahdollistaa, että yritys pääsee helpommin yli vaikean vaihdosvaiheen, eikä esimerkiksi joudu verojen maksamiseksi myymään omaisuuttaan.
Hallitus sopi myös, että maksuperusteisen arvonlisäveron käyttöönoton lainsäädäntövalmistelu jatkuu siten, että seuraava hallitus voi halutessaan toteuttaa uudistuksen v. 2016 alusta lähtien. Tämä on jatkoa esitykselle, jolla maksuehto muutettiin 60 päivästä 30 päivään, jolloin pienemmät yritykset eivät enää joudu toimimaan isompien yritysten pankkeina. Esitys lähti alun perin liikkeelle edustaja Arto Satosen kanssa tekemästämme aloitteesta.
Hallitus esittää lisäksi perusväylänpitoon noin 7,8 miljoonaa euroa lisämäärärahaa ja väyläverkoston kehittämiseen 18,5 miljoonaa. Hanko-Hyvinkää-radan kunnostukseen ja turvallisuuden parantamiseen kohdennetaan 3 miljoonaa euroa. Tarkoituksena on mm. poistaa tasoristeyksiä.
Tarkemmin esitykseen voi tutustua täältä.
08.02.2015
Elämme tilanteessa, jossa moni asia vaatii toimenpiteitä. Työikäisen väestön määrä supistuu, väestö ikääntyy, verotulot eivät riitä kattamaan palveluiden rahoitusta, eivätkä rakenteet vastaa riittävän tehokkaasti kasvavaan palveluiden tarpeeseen. Samaan aikaan elinkeinoelämää kamppailee kovien haasteiden edessä ja yt-neuvottelut ovat kohdanneet monia, työpaikat ovat kiven alla, byrokratia lannistaa pieniä yrityksiä ja verot ja muut pakolliset kustannukset vievät yhä suuremman osan tulosta.
Helppoja ratkaisuja ei ole. Julkinen talous on saatava tasapainoon. Velan kerryttäminen tulevien sukupolvien maksettavaksi on saatava loppumaan. Rakenteita on uudistettava. Sääntelyä on kevennettävä ja tuottavuutta vahvistettava. Valtio ja kunnat joutuvat tiukkaan menokuriin.
Kevään vaaleissa mitataan, kenellä kantti kestää. Jos päätöksiä ei synny, yhteiskunta pysähtyy ja kaikki tietävät mitä käy polkupyörälle, jos polkeminen loppuu. Nyt tarvitaan liikettä – korjausliikettä!
Suomen saaminen liikkeelle vaatii poliittiselle päätöksenteolle selkeää tulosvastuuta. Hallituspuolueiden on sitouduttava riittävän määrätietoiseen ja vaikuttavaan uudistusohjelmaan. Ohjelman, joka toteutetaan, vaikka se ei nauttisikaan jakamatonta suosiota eri eturyhmien keskuudessa. Ohjelman, jossa kaikki päätökset vievät asioita oikeaan suuntaan. Päätöksiä, jotka saavat liikettä aikaiseksi.
Kokoomuksen strategisessa hallitusohjelmassa ensimmäisenä tulee työ. Suomi nousee vain suomalaisella työllä. Sitä tarvitaan lisää. Työn vastaanottamisen kynnystä pitää alentaa. Ihmisen palkkaaminen on tehtävä helpommaksi. Muita keskeisiä tavoitteita ovat osaamisen kääntäminen uuteen nousuun, hyvinvointipalveluiden kehittäminen, puhtaiden ja kestävien energiaratkaisujen kehittäminen sekä Suomen turvallisuuden ja kansainvälisen aseman vahvistaminen. Ohjelmaan voi tutustua tarkemmin osoitteessa: http://www.kokoomus.fi/strateginen-vaaliohjelma/
06.02.2015
(Julkaistu Nykypäivä -lehdessä 6.2.2015)
Äänioikeusikärajan alentamisesta kunnallisvaaleissa 16 ikävuoteen on keskusteltu jo vuosia. Evankelis-luterilainen kirkko ehti kuntien edelle. Kysymys ei ole vain äänioikeudesta, vaan myös yhteiskunnallisen aktiivisuuden vahvistumisesta. Esimerkiksi Itävallassa nuorten äänestysaktiivisuus kohosi 59 prosenttiin, kun äänioikeus myönnettiin 16-vuotiaille.
Kunnallispolitiikkaa pidetään perinteisesti demokratian kouluna. Sen myötä laajalle joukolle kansalaisia mahdollistuu osallistuminen yhteisten asioiden hoitamiseen. Tätä kautta koko yhteiskunnan ja valtion kansanvaltainen perusta saa laajan tuen ja hyväksynnän, legitimiteetin. Tässä on ollut suomalaisen kansanvaltaisen yhteiskunnan keskeinen vahvuus. Mutta olemmeko kadottamassa tämän vahvuuden?
Kansalaiset jakautuvat yhä selvemmin aktiivisiin ja osallistuviin, sekä toisaalta politiikasta ja puolueista vieraantuneisiin ja syrjäytyviin. Tutkimusten mukaan myös suomalaisten usko omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa on heikko.
Kansanvaltaisuusperiaate edellyttää mahdollisimman laajaa osallistumisen ja vaikuttamisen turvaavaa keinostoa. Perustuslain mukaan kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Vuonna 2011 Euroopan neuvosto antoi suosituksen kansalaisten osallistumisesta kunnalliseen toimintaan, jossa kehotetaan arvioimaan vaalijärjestelmien puutteita ja säännöksiä, jotka voivat rajoittaa tiettyjen väestönosien äänestämistä, ja voidaanko kyseiset puutteet poistaa tai säännökset muuttaa.
Nuorisolain myötä säädettiin, että nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Kuntalain uudistus on nyt vahvistamassa nuorten osallistumista entisestään, kun nuorisovaltuustoista tulee lakisääteisiä. Lain eduskuntakäsittely olisi oikea hetki keskustella seuraavasta askeleesta ja tarvittavista lakimuutoksista äänestysiän laskemiseksi.
Äänestysikärajan laskun toteuttaminen seuraavissa kunnallisvaaleissa olisi luontainen jatkumo nuorten paremmalle huomioimiselle ja kuulemiselle. Jos ensimmäistä vaalikokemusta ei koe nuorena ja kotikunnassaan, voi kynnys myöhempään osallistumiseen toisella opiskelu- tai työpaikkakunnalla nousta ylittämättömäksi. Nykytilanteessa ensimmäinen tilaisuus äänestää tulee yleisimmin 20-vuotiaana. Huomionarvoista on myös, että 16-vuotias maksaa veroja ja on rikosoikeudellisessa vastuussa. Koska 16-vuotiaaseen kohdistuu yhteiskunnallisia velvollisuuksia, on epätasa-arvoista, että vastaavasti nuorella ei ole oikeuksia.
Suomi ylpeilee kansainvälisillä foorumeilla kansanvaltaisesta kunnallishallinnosta, jolla on laaja yhteiskunnallinen vastuu. On maallemme kunniakysymys, että kansanvaltaisuuden ajanmukaisuudesta huolehditaan. Sen tulee vastata asenteiden ja ympäristön muutoksiin. Äänioikeuden ulottaminen nuorille on konkreettinen esimerkki, jonka toteutus on viime vuosina edennyt monissa maissa. Tässä kehityksessä Suomen on perusteltua olla aktiivisesti mukana.
Outi Mäkelä ja Aimo Ryynänen, kunnallisoikeuden emeritus professori
äänestysikäjuttu
03.02.2015
Viime kesänä valkoposkihanhien runsaat peltoja laiduntavat parvet aiheuttivat huolta ja keskustelua siitä, miten asiaan voidaan puuttua. Ilmiselvää on, että suojelutarve oli ylimitoitettu. Eri tahoilta nostettiin esiin keinoja kannan harventamiseksi, metsästämisestä hätyyttelyyn ja aina munien puhkomiseen saakka.
Ongelman ydin osoittautui olevan kuitenkin EU:n lintudirektiivi, jonka mukaan valkoposkihanhi on tiukasti suojeltu. Kannanotossani esitin, että direktiivi tarkistetaan. Myös asiantuntijat ovat olleet sitä mieltä, että valkoposkihanhi on yksi niistä lajeista, joiden runsastuminen voi horjuttaa luonnon tasapainoa.
Ilokseni huomasin tänään Maaseudun tulevaisuudesta, että asia etenee. EU-komission tehtävälistalle on nostettu luonto- ja lintudirektiivien uudistaminen lähivuosina.
On hienoa, että EU on ottanut nyt asian hoitaakseen. Toivottavasti muutokset saadaan voimaan ripeästi, sillä kevät ja hanhiparvet lähestyvät taas.
01.02.2015
Ensimmäiset vaalikoneet ovat jo auenneet ehdokkaille. Vastaaminen nostaa helposti tuskanhien otsalle, kun väittämät ovat tarkoituksellisesti kärjistettyjä ja maailmasta tehdään epätodellisen mustavalkoista. Toisaalta, kun juuri monimutkaisuus ja munkkilatina ovat turhankin arkipäiväisiä politiikassa, ovat vaalikoneet hyvä tapa tehdä hankalista asioista helpommin lähestyttäviä.
Koneiden logiikkahan on, että sopivin ehdokas vastaa parhaiten juuri sinun näkemyksiäsi asioista ja pystyy näin ollen oletettavasti parhaiten edustamaan näkemyksiäsi myös eduskunnassa. Natoon vaiko ei, sote vaiko ei, yksityisiä tai julkisia…
Edustaja eduskunnassa on kuitenkin myös muuta kuin mielipideautomaatti. Työssä onnistumiseen vaikuttaa myös paljon se, minkälainen edustaja on persoonaltaan, yhteistyökyvyltään, tietotaidoltaan, luonteeltaan jne. Tämä puoli on saanut vaalikoneiden kysymysten laatijat hakemaan myös persoonaa paremmin avaavia kysymyksiä.
Tämän ensimmäisen vaalikoneen kysymyspatteriston lopusta löytyi myös näitä. Einestä vai kotiruokaa, lajittelua vai ei, kissoja vai koiria… Miltähän näyttäisivät rivit, jos oppositio ja hallitusasetelmat ratkaistaisiin sen mukaan ketkä ovat koiraihmisiä ja ketkä kissaihmisiä?
28.01.2015
Eilinen EK:n paneeli osoitti, että puolueissa on eroja. Yksi tärkeimmistä kysymyksistä tulevaisuuden kannalta on kasvu ja miten maamme saadaan kääntymään oikeaan suuntaan. Velkaelvytyksen tie ei ole tuottanut tulosta. Kasvua ei ole syntynyt, vaikka velkamäärä on vuodesta 2009 tuplaantunut. On aika uskaltautua uudistamaan yhteiskuntaa ja sen rakenteita.
Kasvu tapahtuu yrityksissä. On huolehdittava siitä, että yrityksillä on toimintaympäristö, jossa kasvu, työllistäminen ja investoinnit ovat mahdollisia. On myös pystyttävä pitämään yhteiskunta rakenteellisesti riittävän kevyenä ja joustavana, sillä sen pyörittämisen rahoittaa myös lopulta yksityinen sektori.
Yksi keskeinen tekijä kasvun aikaansaamiseksi on verotus. Oikein käytettynä verotus antaa huikean vipuvarren kasvulle. Ainoana puheenjohtajista verojen madaltamista eilisessä paneelissa esitti Alex.
Suomi tarvitsee nyt myös liikettä ja valintoja. Konsensukseen perustuvalta päätöksenteolta on voitava vaatia tulosvastuuta. Vesitettyjen kompromissien kautta emme pääse eteenpäin.
26.01.2015
Kreikan kansa on äänensä antanut ja ennakkosuosikki Syriza on noussut vaalivoittajaksi. Puolue on kalastellut ääniä melko rohkeilla lupauksilla ja odotukset ovat maassa korkealla. On kuitenkin muistettava, että valta tarkoittaa samalla myös vastuuta. Ensimmäinen näytön paikka on toimintakykyisen hallituksen muodostaminen.
Kreikan tie on ollut vaikea. Maassa vallalla olleita tapoja toimia ei ole ollut helppoa muuttaa, mutta muutoksen alkuun oli jo päästy. Kreikan etu on, että hyvin alkanut muutos ei pysähdy ja työtä maan rahoituskyvyn ja velkakestävyyden palauttamiseksi jatketaan.
Kreikka on saanut lainaa taloutensa elvyttämiseen ja sitoutunut sopimuksilla maksamaan velkansa takaisin. Vaikka poliittinen valta vaihtui, sopimukset ovat edelleen voimassa. Vaalitulos ei myöskään muuta Kreikan taloudellista todellisuutta ja siksi on tärkeää, että nyt muodostettava uusi hallitus sitoutuu talouden uudistamiseen ja budjettikuriin.
Spekulaatio lainaehtojen helpottamisesta on toistaiseksi ennenaikaista. Lähtökohta on kuitenkin se, että Kreikan lainanhoitokustannukset ovat jo nykyisellään kohtuulliset ja itseasiassa alemmat kuin eräillä muilla euroalueen mailla. Lainojen anteeksiantaminen ei tule kyseeseen, mutta laina-ajasta keskustelulle on Suomen hallituksen suunnasta jo näytetty vaaleanvihreää valoa, mikäli Kreikkaan muodostuu uusi hallitus joka sitoutuu talousuudistuksiin ja budjettikuriin.
Aiheesta keskusteltiin tänään lyhyesti myös Ylen aamu-tv:ssä:
http://areena.yle.fi/tv/2619857
22.01.2015
Lehdistötiedote 22.1.2015
Vapaa julkaistavaksi
Kokoomuksen Mäkelä: Lakialoitteesta päätökseen – yritysten maksuaikoihin kohtuutta!
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Outi Mäkelä on tyytyväinen, että hallitus on tarttunut monia pk-yrityksiä kiusanneisiin kohtuuttoman pitkiin yritysten välisiin maksuaikoihin. Esityksen mukaan elinkeinonharjoittajien välisissä sopimuksissa maksuajat rajattaisiin 30 vuorokauteen nykyisen 60 vuorokauden sijasta, ellei erikseen ole sovittu.
Mäkelä teki asiasta lakialoitteen Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Arto Satosen kanssa vuonna 2013.
”Yrittäjiltä on tullut tavattoman paljon viestejä siitä, miten suuryritykset ovat vaikeassa taloustilanteessa yksipuolisesti pidentäneet toimittajiensa maksuaikoja. Pienyrittäjälle maksun viivästyminen usealla kuukaudella voi pahimmillaan ajaa yrityksen ahdinkoon. Onneksi asiaan on nyt tartuttu. Jo maalaisjärjellä ajateltuna tuntuu kohtuuttomalta, jos esimerkiksi pieni metallipajayrittäjä joutuu toimimaan suuryrityksen pankkina”, toteaa Mäkelä.
Mäkelä vaatii lisää päätöksiä, jotta pk-yritysten edellytyksiä kasvaa ja työllistää voidaan vahvistaa.
”Kokoomus haluaa tehdä kaikkensa, jotta yrittäjyyden edellytyksiä voitaisiin vielä vahvistaa. Maksuperusteinen arvonlisävero ja koulutussopimus on otettava käyttöön sekä koeaikaa on pidennettävä neljästä kuukaudesta kuuteen kuukauteen. Hienoa, jos hallituskumppanimme haluavat tukea yrittäjyysmyönteistä linjaa!” päättää Mäkelä.
Tavoite maksuajan lyhentämisestä löytyy myös Kokoomuksen eduskuntaryhmän kesällä julkaistusta 10 yrittäjyysteon listasta.
http://www.kokoomus.fi/uutiset/kokoomuksen-eduskuntaryhma-julkaisi-10-tavoitetta-yrittajyyden-edistamiseksi/
Lisätietoja: Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Outi Mäkelä p. 050-512 2877
20.01.2015
SDP:n puheenjohtaja kaivoi aamun Huomenta Suomessa veronkiristysruuvin esiin ja esitti progression jyrkentämistä ja verojen kiristämistä.
Kokoomus on tässä vahvasti eri linjoilla ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Satonen on tänään tyrmännyt Rinteen esitykset uusista kiristyksistä. Työnteko on ainoa keino, jolla palvelut voidaan jatkossakin turvata ja työnteon pitää olla kannattavaa.
Kokonaisveroastetta ei tule nostaa, vaan pikemminkin toiseen suuntaan, verotuksen kannustavuutta tulisi lisätä. Kokoomus on esittänyt työn verotuksen keventämisen kohdistamista kaikkiin tuloluokkiin siten, että työntekemisen kannustavuudesta pidetään kiinni ja ahkeruus kannattaa.
Nyt on ruokittava kasvua, huolehdittava ihmisten ostovoimasta ja työnteon kannustavuudesta. Näistä syistä veronkorotukset on syytä tässä tilanteessa unohtaa.
19.01.2015
Metropolihallinnon luonnos on parhaillaan lausunnolla kunnissa. Nurmijärvellä suhtautuminen ylimääräiseen hallinnonportaaseen on ollut eri vaiheissa enemmistön osalta kriittistä. Ylimääräinen hallinnonporras, lisääntyvät kustannukset, kaventuvat kaavoitusmahdollisuudet, HSL:n pakkojäsenyys tai uudet vaalit ja loittoneva demokratia eivät houkuttele.
Kunnanhallitus päätyi esittämään valtuustolle, ettemme hyväksy metropolihallintoa. Nykyisiä yhteisorganisaatioita ja yhteistyömalleja voidaan edelleen kehittää ja jatkaa alueellista yhteistyötä niiden puitteissa.
Lausunto kokonaisuudessaan on luettavissa täältä: http://nurmijarvi02.hosting.documenta.fi/kokous/20154023.HTM
