17.01.2015
Valtiovarainministeri on Kiinan vierailullaan esittänyt (HS 14.1.15), että suomalaisten yritysten ulkomaankaupan lisäämiseksi pitäisi järjestää motivaatiokoulutusta. Ongelma hänen mukaansa on, että pienet ja keskisuuret yritykset tarvitsisivat lisää rohkeutta, jotta ne uskaltaisivat lähteä tekemään bisnestä kehittyville markkinoille, kuten Kiinaan. Rinne myös esitti, että koulutuksen organisoisi Suomen Itsenäisyyden juhlarahasto Sitra.
Yrittäjät, EK ja Sitra ovat tyrmänneet ajatuksen tuoreeltaan. Ongelma ei ole motivaation puute, vaan olosuhteet, eikä niiden osalta valtiovarainministeri ja ammattiyhdistysmies voi pestä käsiään. Suomi on liian kallis maa ja yhteiskunnassamme on edelleen tehtävä töitä sen eteen, että maamme on houkuttelevampi paikka perustaa yrityksiä ja työllistää.
Kokoomus on valmis tekemään lisää päätöksiä yrittäjyyden edellytysten vahvistamiseksi, vielä tällä hallituskaudella. Kysymys onkin, löytyykö muilta puolueilta valmiutta lisäpäätösten tekemiseen. Esillä on ollut koeajan pidentäminen neljästä kuukaudesta kuuteen, yritysten sukupolvenvaihdosten helpottaminen, maksuperusteisen arvonlisäveron käyttöönotto ja joustavampi koulutussopimusmalli oppisopimuksen rinnalle.
Suomi tarvitsee lisää yrittäjyyttä ja lisää työtä. Motivaatiota pitää löytää päättäjiltä, jotta olosuhteet saadaan paremmiksi.
09.01.2015
Tiedote: Kokoomuksen Mäkelä: Hyvään perhepolitiikkaan kuuluu, että vanhemmat voivat sovittaa yhteen perheen ja työn
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Outi Mäkelä pitää erikoisena keskustan Elsi Kataisen kovaa arvostelua hallituksen perhepolitiikkaa kohtaan. Mäkelä ihmettelee sen sijaan, miksi keskusta tuntuu olevan haluton keskustelemaan perheiden tukien mahdollisesta uudistamisesta.
”Kokoomukselle perheet ovat palveluiden keskiössä. Kaikki yhteiskunnan tuet ja palvelut on rakennettava niin, että ne palvelevat perheiden tarpeita parhaalla tavalla. Kovan huutelun lisäksi keskusta näyttää olevan haluton edes pohtimaan esimerkiksi ansiosidonnaisen vanhempainvapaan tukiajan pidentämistä. Harmillista, että keskustassa ei haluta keskustella lapsiperheiden aseman parantamisesta. Rakenteet eivät ole olennaisia, vaan se, että perheet voivat käyttää palveluita hyödyksi”, painottaa Mäkelä.
Mäkelä painottaa, että nykyisellä hallituskaudella palveluita ja lapsiperheiden tukia on muutettu enemmän perheystävällisiksi, mutta työtä on vielä paljon tehtävänä.
”Osa kunnista on ottanut päivähoidossa käyttöön tuntiperusteiset hoitomaksut, joista saadut kokemukset ovat hyviä. Seuraavaksi uudistus pitää saada käyttöön koko maassa. Joustavan hoitorahan avulla vanhemmat voivat entistä paremmin sovittaa yhteen lastenhoidon ja työnteon. Ovatko nämäkin uudistukset Kataisen mielestä huonoa perhepolitiikkaa?” kummastelee Mäkelä.
Mäkelä muistuttaa, että nykymuotoinen vanhempainvapaajärjestelmä on pysynyt samanlaisena vuosikymmeniä.
”Viimeksi järjestelmää on uudistettu vuosikymmeniä sitten. Sen jälkeen työelämä ja koko yhteiskuntamme on muuttunut paljon. Perheiden tukia on nyt monia erilaisia, joista osa on päällekkäisiä. Miksi keskusta vain ärähtelee, eikä esitä ajatuksiaan esimerkiksi vanhempainvapaiden ja kotihoidontuen paremmasta sovittamisesta yhteen. Missä ovat keskustan ajatukset lapsiperheiden tilanteen parantamisesta?”
”On pohdittava, voisivatko perheet käyttää tukia useammassa jaksossa, sillä nyt vanhemmat käyttävät tuet yhdessä jaksossa. Työelämän ja työtehtävien muuttuminen huutavat kuitenkin enemmän paikallista sopimista ja esimerkiksi mahdollisuutta pitää tuet useammassa jaksossa. Hyvään perhepolitiikkaan kuuluu, että vanhemmat voivat sovittaa yhteen sujuvasti perheen ja työnteon”, painottaa Mäkelä.
Lisätietoja: Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Outi Mäkelä p. 050-512 2877
31.12.2014
2014 on lähestymässä loppua ja on tullut aika summata mennyttä. Tapahtumarikkaan vuoden voisi tiivistää lainauksella muumeista: Elämä ei ole rauhallista, sanoi Nuuskamuikkunen ihastuneena…
Politiikassa vuoteen on mahtunut useita vaihdoksia vetovastuissa ja nämä ovat osaltaan tuoneet vuoteen erilaisia uudeelleenlinjaustilanteita normaalia enemmän.
Talouden alavire on jatkunut ja lokakuussa Suomen luottoluokitus laski korkeimmasta AAA-luokasta AA+-luokkaan. Tämä siitäkin huolimatta, että kehysriihessä ja hallitusohjelmaneuvotteluissa päätettiin yhteensä 6,4 mrd sopeutuksista. Näin suurta sopeutusta ei ole tehty sitten 90-luvun laman. Myös budjetin loppusumma laskee toista vuotta peräkkäin ensimmäistä kertaa sitten Lipposen 1. hallituksen.
Kasvusta on pidetty huolta yritysrahoitusta ja t&k -rahoitusta vahvistamalla. Lisäksi on tuettu merkittäviä infrahankkeita ja tehty pienempiä täsmätoimia.
Suomen energiahuoltovarmuus ja edullisen sähkön saannin kannalta tehtiin merkittävä päätös, kun eduskunta myönsi marraskuussa Fennovoiman Hanhikivi 1 -voimalan periaatepäätökselle täydennyksen, ja hanke etenee.
Kotimaisen uusiutuvan energian kilpailukykyä parannettiin, turpeen verotusta laskemalla ja metsähakkeen tukea nostamalla.
Eläkejärjestelmän kestävyyttä parannettiin viimeinkin ja ratkaisun myötä kestävyysvaje pienenee 1,1 %-yksikköä.
Sote-ratkaisun löydyttyä palveluiden järjestäminen siirtyy vahvemmille hartioille, palveluiden integraatio toteutuu ja sote-palveluiden saatavuus turvataan.
Henkilökohtaiseen vuoteen on myös mahtunut monenlaista työrintamalla, luottamustehtävissä sekä mm. Alexin kampanjapäällikköys puheenjohtajakisassa. Muistoihin vuosi 2014 jäänee kuitenkin pojan syntymävuotena. Toivottu ja odotettu asia, joka on loksauttanut elämän palaset paikoilleen.
2014 oli monenlaisten muutosten vuosi – ja kuten sanotaan, muutos on mahdollisuus! Tästä on hyvä ponnistaa kohti jännittävää vaalikevättä.
09.12.2014
Tiedote, julkaistu 9.12.2014
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Outi Mäkelä ihmettelee, minne peruspalveluministerin johdolla valmisteltu tasa-arvoa vahvistava esitys kotihoidontuen jakamisesta on pysähtynyt.
Mäkelä muistuttaa, ettei näin merkittävää, naisten ja miesten tasa-arvoa vahvistaa uudistusta ole varaa jättää tekemättä.
”Kotihoidontuen jakaminen on koko hallituskauden isoimpia tasa-arvotekoja. Naisten lyhyemmät urakatkot edistävät ura- ja palkkakehitystä sekä sukupuolten välistä tasa-arvoa työelämässä ja perhe-elämässä. Naisten palkkaerot suhteessa miehiin eivät häviä itsestään, niiden poistamiseksi tarvitaan tekoja”, painottaa Mäkelä.
Mäkelä vaatii, että kotihoidontuen uudistaminen tuodaan viipymättä eduskunnan käsiteltäväksi.
”Koko uudistuksessa on lopulta kyse siitä, haluammeko vahvistaa naisten tasa-arvoa vai emmekö halua. Tasa-arvoa työmarkkinoilla parannetaan huolehtimalla naisten urakehityksestä sekä jakamalla hoivavastuuta: lapsella on oikeus molempiin vanhempiin”, painottaa Mäkelä.
04.10.2014
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Outi Mäkelä on huolissaan pentutehtailun lisääntymisestä. Kesän ja kuluvan syksyn aikana on tullut ilmi jälleen surullisia pentutehtailutapauksia.
Pentutehtailijoiden edukas hinnoittelu voi tuntua houkuttelevalta tai pennun odottelu vastuuntuntoiselta kasvattajalta voi tuntua liian pitkältä ajalta. Pennun hankinta pentutehtaasta ei kuitenkaan saa Mäkelän mukaan olla vaihtoehto.
”Pentutehtailu on järjestelmällistä toimintaa, jossa eläinten hyvinvoinnin kustannuksella tavoitellaan mahdollisimman suurta taloudellista hyötyä. Laiminlyönneistä johtuen pennut voivat saada vakavia pysyviä vaurioita ja näillä pennuilla on usein tarttuvia tauteja. Valitettavan usein kuulee tapauksista, joissa pentutehtailijalta hankittu pentu on sairastunut niin pahoin, että mitään ei ole ollut enää tehtävissä”, Mäkelä toteaa.
Mäkelä toivoo, että pentutehtailuun puututtaisiin jatkossa entistä tiukemmin. ”Maa- ja metsätalousministeriössä on meneillään eläinsuojelulain kokonaisuudistus. Toivonkin, että laissa ei uudistuksen jälkeen olisi enää minkäänlaisia mahdollisuuksia sellaiselle tulkinnanvaraisuudelle, jonka turvin pentutehtailijat pystyisivät jatkamaan toimintaansa nykyisellään”, Mäkelä sanoo. ”On myös huomioitava, että sen lisäksi, että pentutehtailijat laiminlyövät järkyttävällä tavalla eläinten tarpeita, on heidän toiminnassaan lisäksi puutteita yritystoimintaan kuuluvien velvoitteiden, kuten esimerkiksi verojen maksun hoidossa”, Mäkelä toteaa ja haluaa muistuttaa Maailman Eläinten päivän teeman mukaisesti, että eläintenpäivä on ihan joka päivä.
Maailman Eläinten päivää vietetään 4.10. ja Eläinten viikkoa vietetään 4.-10.10.
Lisätietoja:
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Outi Mäkelä p. 050 512 2877
11.09.2014
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Outi Mäkelä pitää erinomaisena hallituksen esitystä käynnistää määräaikaisia kuntakokeiluja palveluiden järjestämiseksi kevyemmillä velvoitteilla ja uusilla toimintamalleilla.
”Kunnissa on lopulta paras tieto ja osaaminen siihen, miten kuntalaisten tarvitsemat palvelut on järkevintä toteuttaa. Kuntakokeilut mahdollistavat nyt siirtymisen valtion tiukasta ohjauksesta malliin, jossa kunnille annetaan enemmän vapautta päättää palveluiden järjestämisestä. Kuntakokeiluiden perusteella hyvät käytännöt ja kuntien velvoitteiden purkaminen pitää myöhemmin laajentaa koskemaan kaikkia kuntia”, toteaa Mäkelä.
Mäkelä kehuu käynnistettäviä kuntakokeiluja kuntalaisen nostamisesta uudistuksen keskiöön.
”Hallitus nostaa kuntalaiset uudistuksen kärkeen. Viranomaisten yhteistyötä haittaavia esteitä puretaan ja palveluiden järjestämiseksi muodostetaan ammattilaisten yhteistyöhön perustuvia palvelukokonaisuuksia. Ihmisille on tärkeää, että viranomaisten yhteistyö toimii saumattomasti. Tämä edellyttää myös, että tieto kulkee viranomaisten välillä kuitenkin niin, että ihmisten yksityisyyden suojaa kunnioitetaan”, painottaa Mäkelä.
Kuntakokeilujen käynnistämisen lomassa Mäkelä penää vauhtia kuntien tehtävien ja velvoitteiden purkamiseksi kuntakokeiluiden käynnistämisen lisäksi.
”Kuntien niskaan on vuosien mittaan kaadettu lukuisia uusia normeja ja velvoitteita. Jotta kunnat pystyvät jatkossakin järjestämään kuntalaisten tarvitsemat tärkeät peruspalvelut, kuten perusopetuksen, sairaanhoidon ja vanhustenhoidon, niiden tehtäväkuormaa on kevennettävä. Hallituksen päättämä kuntien normipurku on vietävä nyt maaliin”, vaatii Mäkelä.
Lisätietoja:
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Outi Mäkelä p. 050-512 2877
31.07.2014
Valtiovarainministeri Antti Rinne ja kulttuuri- ja asuntoministeri Piia Viitanen järjestävät tänään budjettiriihtä valmistelevan keskustelun pääkaupunkiseudun asuntotuotannon edistämisestä hallitusohjelman mukaisesti.
Hallitusohjelmassa annetaan ymmärtää, että asuntotuotantotavoitteisiin kytkettäisiin tällä kertaa myös porkkanoita, joilla valtio voisi edistää alueen infrastruktuurihankkeita.
Asumisen aiesopimuksen haasteita on aikaisempina vuosina ollut porkkanoiden puuttumisen lisäksi mm. sopimuksen sitominen sosiaaliseen asuntotuotantoon ja siihen liittyvät pulmalliset pelisäännöt, jotka eivät ole kannustaneet rakentajia käynnistämään hankkeita. Sopimuksessa ei ole myöskään huomioitu muuta asuntotuotantoa, eikä kuntakohtaisia asuntotarpeita tai alueille soveltuvia asumismuotoja. On valitettavaa, että joillakin tahoilla on edelleen usko siitä, että yleispätevä ratkaisu kaikkiin pääkaupunkiseudun ongelmiin löytyy metropolihallinnosta. Ratkaisut löytyvät kuitenkin aivan muualta kuin byrokratiasta.
Asumisen ja infrastruktuurin tulee olla myös tasapainossa alueen työpaikkatarjonnan kanssa. Siksi on tärkeää pitää huolta siitä, että kaavoituksella mahdollistetaan työpaikkojen syntyminen kehysaluielle, jotta niistä ei synny vain makuuvaunuja metropoliveturille. Kaavoituksen tulisikin olla nykyistä enemmän asioiden mahdollistaja, kuin hankkeiden jarruttaja.
Ongelmallisia ovat erityisesti uusien asuntojen rakentamista koskevat liian yksityiskohtaiset määräykset kaavoissa. Yksityiskohtaisilla määräyksillä esimerkiksi rakennusmateriaalin osalta jarrutetaan myös uusien ja tehokkaampien tekniikoiden kehittämistä. Kaavamääräysten sijaan tällä sektorilla tulisi luottaa nykyistä enemmän arkkitehtien ja rakennusinsinöörien ammattitaitoon.
Vaikeassa taloudellisessa tilanteessa yritysten uudet investoinnit Suomeen ovat kullanarvoisia, eikä kaavoituksen tulisi tarpeettomasti hidastaa yritysten kasvu- ja toimitilainvestointeja. Yritysten on pystyttävä aiempaa nopeampaan reagointiin markkinoilla tapahtuviin muutoksiin.
Nykyinen kankea kaavoitusprosessimme ei kykene sellaisenaan vastaamaan yritysten muuttuviin tarpeisiin. Tästä johtuen tuloksena saattaa olla tilanne, jossa useita vuosia kestäneen kaavoitusprosessin ja sitä seuranneen valituskierteen jälkeen yrityksen investointitarve onkin muuttunut ja investointi jää pahimmassa tapauksessa kokonaan tekemättä. Valitusoikeus kuuluu demokratiaan, mutta valitusprosesseja keventämällä voitaisiin nopeuttaa lainvoimaisen päätöksen saamista. Huomiota tuleekin kiinnittää myös prosesseihin, joissa kaava-asioista tehtyjä valituksia käsitellään.
Maa-alueiden kaavoituksilla on usein kauaskantoiset vaikutukset ja on selvää, että niiden seurauksia on mietittävä tarkkaan ja eri näkökulmista. Nykyisiä käytäntöjä tulisi kuitenkin kehittää siten, että ne palvelisivat entistä paremmin niin kansalaisia kuin yrityksiäkin. Pelkästään järjestelmästä johtuvista hidasteista ja sitä kautta kaavoituksen ennakoimattomuudesta tulisi ehdottomasti pyrkiä eroon.
10.07.2014
Sdp:n Mikael Jungner kirjoittaa blogissaan, että perintövero on verohelpotus. Osittain Jungner onkin oikeassa, kun tarkastellaan verotuksen nykymallia ainoastaan sillä muutoksella, että perintövero poistettaisiin ja korvattaisiin täysimääräisesti luovutusvoittoverolla. Jungner kuitenkin oikoo mutkia niin että katukivet lentävät ja renkaat ovat kovilla.
Yrityksen luovutusvoittoveroa ja nykyistä perintöveroa vertaillessaan Jungner tarttuu täysin väärään oksaan, koska tarkoitushan on nimenomaan, että jatkaja pitää yrityksen itsellään. Sukupolvenvaihdoksiin Jungner taas ei tarjoa mitään ratkaisuja, kuten eivät muutkaan perintöveron kannattajat.
Myös asuntoesimerkissä nykyiselläkin järjestelmällä Jungnerin laskelma veroista on 32 000 euroa liian korkea. Todellisuudessa tulee käyttää 20:n % hankintameno-olettamaa. Jos asunnon omistaa 10 vuotta ja sitten myy, nousee hankintameno-olettama 40:een %, ja Jungerin laskelma on 64 000 euroa väärässä.
Verot ovat toki silti korkeammat kuin nykyisen mallilla, mutta oleellista on huomata, että hankintameno-olettamaa ja hankinta-ajan määritelmää muokkaamalla pystymme säätämään verotuksen tasoa sille kireydelle, jonka valtiontalous kestää.
Jos perintöveroa lähdetään poistamaan, poisto täytyy tietenkin tehdä pitkällä aikavälillä. Samalla tulisi suunnitella koko aiheeseen liittyvä verotus uudestaan. Keskeistä on, että hankinta-aika ja -arvo laskettaisiin Ruotsin mallin mukaisesti aina siitä hetkestä, jolloin omaisuus on hankittu, riippumatta siitä, onko omaisuus peritty vai ei. Oleellista on myös se, että veroja joutuisi maksamaan vasta, kun rahaa itse asiassa tulee käteen, ei laskennallisen arvon mukaan siinä vaiheessa, kun perintö saadaan. Perintöverotuksen poistamiseen liittyy ongelmia, mutta ne korjattaisiin samassa yhteydessä, kun perintöveroa lähdettäisiin poistamaan.
Talouskasvu on tärkeintä
Perintöverotukseen kannattaa tehdä muutoksia talouskasvun ja työllistämisen takia. Kokoomukselle perintöveron poistaminen on tärkeää nimenomaan pk-yritysten sukupolvenvaihdosten helpottamisen vuoksi. Pellervon Taloustutkimuksen mukaan perintövero nimittäin oikeasti haittaa yritysten kasvua, koska vero on pois investoinneista sekä yrityksen kasvusta. Jos yritys ei kasva, ei se myöskään palkkaa lisää työntekijöitä. Tämän ajatuksen jakaa muun muassa Perheyritysten liitto.
Täytyy muistaa, että uusi omistaja ei saa yhtään euroa itselleen omaan käyttöön, kun hän perii osakeyhtiön. Rahat täytyy vielä erikseen nostaa osinkoina – joita niitäkin verotetaan. Myös yrityksen voittoa verotetaan yhteisöverolla. Pahimmillaan uutta yrittäjää verotetaan siis kolminkertaisesti. Ymmärrettävästi moni saattaa laskea, että yksinkertaisesti perimiseen ei ole varaa, vaikka tahtoisikin jatkaa perheyritystä. Tämä on kansantaloutemme elinvoimalle suuri menetys.
Perheyrityksistä noin 73 % on kokenut ainakin osittaisen sukupolvenvaihdoksen, eli asia koskee valtaosaa yrityksiämme. Kuinka moni on jättänyt sukupolvenvaihdoksen tekemättä kireän perintöverotuksen vuoksi ja esimerkiksi myynyt tai lopettanut toiminnan kokonaan? Yksikin elinvoimainen yritys on liikaa.
Kaikkein pahinta on se, jos suomalainen omistuspohja rapautuu oman verotuksemme vuoksi. Esimerkiksi kiuas- ja saunavalmistaja Harvia jouduttiin myymään pääomasijoittajalle perintöveron vuoksi. Suomeen pitää saada nimenomaan sitoutuneita suomalaisia perheyrityksiä työllistämään ja luomaan hyvinvointia.
Perheyritykset ovat Suomelle valtava voimavara, joiden toimintaedellytyksistä on pidettävä kiinni. Sukupolvenvaihdosten on oltava sujuvia. Uudella yrittäjäsukupolvella on usein edellistä paljon enemmän kasvuhaluja ja paremmat kansainväliset valmiudet. Juuri kasvua ja vientiä Suomi tarvitsee!
02.07.2014
Eilinen uutisointi valkoposkihanhien aiheuttamista tuhoista on herättänyt useita yhteydenottoja. Olen Pertti Salolaisen kanssa samaa mieltä siitä, että tilanteeseen on voitava puuttua ja mielestäni keinona tulisi voida käyttää paitsi Salolaisen esittämää linnunmunien puhkomista, myös nykyistä laajempaa pyyntimahdollisuutta. Direktiivin tulkintaa tulisi uudelleen harkita ja myös meillä voitaiisii rohkeammin käyttää artikla 9 mukaisia perusteluja, kuten mm. Virossa ja Ruotsissa.
Valkoposkihanhien kanta on kasvanut koko Euroopassa nopeaa tahtia ja ensimmäiset pesinnät Suomessa todettiin jo vuonna 1981. Valkoposkihanhien kannan kasvu on ollut Suomessa erittäin voimakasta 2000-luvun alusta lähtien ja nykyisin laji on asuttanut jo koko rannikkoseutumme. Suomen riistakeskuksen mukaan kanta on runsastunut erityisesti Suomen etelärannikoilla.
Valkoposkihanhikannan voimakkaan kasvun koko Euroopassa voidaan katsoa olevan linnustonsuojelun menestystarina. Valkoposkihanhi on nyt kuitenkin muodostunut ongelmaksi. Varsin runsaslukuisena se aiheuttaa muun muassa vahinkoja maataloudelle erityisesti talvehtimisalueillaan.
Laji tarvitsee pesimisympäristöönsä ravinnoksi kelpaavaa kasvillisuutta ja tämän vuoksi valkoposkihanhia tavataan nykyisin yhä useammin myös asutusten läheltä. Ruohikot ja niityt ovat niille ominaisinta pesimisaluetta ja varsinkin muuttoaikaan ne ovat nykyisin hyvin tavallinen näky suurina parvina ihmisasutusten lähettyvillä olevissa puistoissa.
Rannikkoseuduilla ja erityisesti pääkaupunkiseudulla on esitetty vaatimuksia valkoposkihanhikannan vähentämisestä. Vaikka Suomen pesimäkanta on kasvanut nopeasti ja laji on levittäytynyt laajasti koko rannikkoalueelle, ei tiukka suojausasetus anna joustavia keinoja kannan kehityksen tai koon hallintaan.
EU-tasolla valkoposkihanhi on lintudirektiivin 1-liitteen laji, jonka metsästys on kielletty. Lintujen pyytäminen on sallittua vain artikla 9 mukaisilla perusteilla esimerkiksi viljelmien suojelemiseksi. Osa direktiivin 1 -liitteen lajeista on mainittu myös liitteen 2 a ja b -osioissa, ja näiden lajien osalta metsästys on mahdollista koko EU-alueella, tai tietyissä jäsenvaltioissa. Suomessa esimerkiksi tällaisia ovat metsäkanalinnut.
Suomessa valkoposkihanhi on rauhoitettu laji, ja ympäristöministeriön hallinnonalan vastuulla. ELY-keskukset voivat myöntää artikla 9 mukaisen poikkeusluvan hakemuksen perusteella. Esimerkiksi Virossa ja Ruotsissa valkoposkihanhia ammutaan 9 artiklan perusteella viljelmien suojelemiseksi ns. suojelumetsästyksessä. Virossa maakuntien ympäristöviranomaiset myöntävät henkilökohtaisia pyyntilupia metsästäjille. Näissä luvissa rajataan tarkasti sallittu metsästysalue sekä pyydettävien lintujen määrä.
Lajina valkoposkihanhi on lintudirektiivillä tiukasti suojeltu samoin kuin muutkin suurikokoiset suojellut linnut kuten joutsen ja kurki. Lajin saaminen riistalajiksi vaatisi direktiivin avaamista. Valkoposkihanhen siirtäminen rauhoitettujen lajien luettelosta metsästettävien riistaeläinten luetteloon ei ole aivan yksinkertaista.
Kanadanhanhi tosin taas on riistalaji, jota voidaan metsästää metsästyslain puitteissa. Lisäksi Suomen riistakeskus voi myöntää rauhoitusajalle vahinkoperusteisia poikkeuslupia. Näiden riistalajien osalta ongelmat muodostuvat lähinnä kohteilla, joissa ei jostain syystä voi metsästää. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi kaupunkien puistoalueet.
Valkoposkihanhi ja muut sen kaltaiset nopeasti runsastuvat tiukasti suojellut lajit ovat mielestäni EU-lainsäädännön ongelmakohta, johon toivoisin etsittävän EU-tasolla ratkaisua muun muassa lintudirektiivin tulkinnalla.
20.06.2014
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Outi Mäkelä arvioi, että minihallitusneuvotteluissa päätetyt ratkaisut tulevat vauhdittamaan rakentamista merkittävästi.
Hallitus sopi erityisestä asunto- ja infrastruktuurirakentamista koskevasta toimenpideohjelmasta. Toimenpidelista on pitkä aina asuntorahaston käytössä olevien instrumenttien tehostamisesta 20-vuotisen korkotukimallin parannuksiin sekä länsimetron rahoitukseen osallistumiseen.
”Hallitus sopii Helsingin ja Tampereen seudun kuntien kanssa kaavoituksen vauhdittamisesta ja tonttitarjonnan merkittävästä lisäämisestä. Mikäli riittäviin sopimuksiin päästään, valtio tulee mahdollisesti mukaan Pisara-rataan, Länsimetroon ja Tampereen raitiotiehen. Parhaimmillaan puhumme miljardien rakennushankkeista tulevien vuosien aikana. Tällä on vahva taloutta piristävä vaikutus, minkä lisäksi pääkaupunkiseudun asuntotilanne paranee huomattavasti”, toteaa Mäkelä.
”Myös huonokuntoisten kiinteistöjen, erityisesti homekoulujen, korjaamista tekevän erityisen rakennuttajayhtiön edellytykset selvitetään. Tämä olisi valtion, kuntien ja yksityisten yritysten yhteishanke. On hienoa, että hallitus tarttuu myös tähän lastemme terveyttä pitkään uhanneeseen kysymykseen”, Mäkelä kiittelee.
Lisätietoja:
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Outi Mäkelä p. 050-5122 877
