26.07.2012

Nokia pitää pintansa

Kaikki Nokian mallit eivät kaipaa päivitystä.

Nokian 40 ”siro” on taannut luotettavan kulun tyylistä tinkimättä jo toistakymmentä vuotta. Näillä mennään ja metsä kutsuu.

25.07.2012

Valtiopäivätoimia keskeytetyillä valtiopäivillä

Viimeviikon työpyrähdyksen jälkeen eduskunnan käytävillä on taas rauhallista. Pyörät eivät silti pysähdy, eikä talo sulje oviaan helteilläkään. Vierailijoita käy päivittäin, remontti etenee, moni virkamies tai avustaja pakertaa huoneissaan – ja saattaa siellä silloin tällöin joku edustajakin pyörähtää syystä tai toisesta.

Kävin itse tänään jättämässä pari kirjallista kysymystä. AMKien oppilaskunnista ja toistuvista rattijuoppouksista. Valtiopäivätoimia voi siis tehdä, vaikka valtiopäivät onkin keskeytetty. Ja hyvä niin, sillä kesä on aktiivista aikaa, kun toreilla ja tilaisuuksissa käydään paljon ajankohtaista keskustelua. On myös paremmin aikaa syventyä ja prosessoida, mikä on varsinaista luksusta verrattuna arkiseen sekuntipeliin.

Pidetään siis yhteyttä kesälläkin!

23.07.2012

Seksin ostoon liittyvää lainsäädäntöä tarpeen selkeyttää

Oikeusministeri esitti viime perjantaina ajavansa seksin ostamisen täyskieltoa Suomeen. Tarkoitus on, että esitystä valmistellaan asiantuntijoista koostuvassa seminaarissa syksyllä.

Kuten asioissa yleensä, on tässäkin asiassa tarkkaan pohdittava, mitä etuja lainsäädännön muutoksella saavutetaan ja toisaalta aiheutetaanko sillä jonkinlaisia uusia ongelmia. Ostamisen täyskriminalisoimisen on pelätty heikentävän myyjien asemaa ja joidenkin tulkintojen mukaan sitä voitaisiin pitää myös perustuslain näkökulmasta kyseenalaisena.

Fakta on kuitenkin se, että nykyinen laki, jonka mukaan seksin ostaminen on kielletty parituksen ja ihmiskaupan uhreilta, sekä alle 18-vuotiailta, ei käytännössä toimi. Nykyisen lainsäädäntömme on todettu jopa ruokkivan ihmiskauppaa Suomessa.

Poliisilla ja tuomioistuinlaitoksella on ollut ongelmia erityisesti sen suhteen, että voitaisiin todistaa että ostaja olisi tietoinen ostotilanteeseen liittyvästä rikollisesta toiminnasta.

Lainsäädäntöä on siis joka tapauksessa selkeytettävä, jotta nykyisen lainsäädännön aiheuttama tilanne saadaan korjattua. Kun asiantuntijat syksyllä kootaan asian äärelle on varmasti syytä pohtia myös, mitä voidaan tehdä sille hälyttävälle ilmiölle, että yhä enemmän seksiä ostetaan alaikäisiltä.

21.07.2012

Kesäisiä valintoja

Autoon on pakattu puoliso ja lapset, kylmälaukullinen ruokaa ja muut kesäviikonlopun oleelliset ainesosat. Määränpäänä on yksi Suomen puolesta miljoonasta kesämökistä. Perjantai-iltapäivänä liikenne sujuu leppoisan hitaasti, eikä ihme: monilla paikkakunnilla lomailijat tuplaavat asukasmäärän. Varsinkin pienemmissä kunnissa mökkeilijät ovat elintärkeä piristysruiske niin taloudellisesti kuin muuten. Siksi on aiheellista pohtia hetki omia kulutusvalintojaan, vaikka kesä onkin.

Useimmilta meiltä löytyy mökkimatkan varrelta monenlaisia palveluita, siis muitakin kuin ABC:n neonvalot. On tilamyyntiä, autokorjaamoa, kyläkauppaa. Vuosikymmenet samassa risteyksessä toiminut kauppias tuntee asiakkaat nimeltä ja tietää tarkalleen, mitä hyllystä pitää löytyä. Maatilan isäntä takaa itse tomaattiensa tuoreuden ja mansikoiden maistuvuuden. Yhteistä näille kesäpaikkakunnan palveluille on yrittäjyys ja suomalaisuus. Ne ovat vaalimisen arvoisia asioita. Jokainen meistä voi omalta osaltaan vaikuttaa siihen, että nämä palvelut säilyvät.

Monin paikoin lähipalvelut ovat jo kaikonneet automarkettien ja ketjujen kilpailujen viedessä asiakkaat. Jäljellä olevien osalta tulevaisuus ei näytä ruusuiselta. Tulevina vuosina Suomessa kymmenettuhannet pienyritykset ovat sukupolvenvaihdoksen edessä. Valitettavasti monin paikoin näyttää siltä, että jatkajaa ei löydy. Kyse ei ole vain siitä, että nämä yritykset työpaikkoineen häviävät. Monin paikoin katoaa myös vuosikymmenien aikana kertynyt ammattitaito. Kuinka nuoria voitaisiin rohkaista yrittäjyyteen?

Kesälomailijan valintojen lisäksi on kyse meidän poliitikkojen työstä. Kun yrittäjäriski on liian suuri, on luonnollista, että muut urat vetävät enemmän puoleensa. Kun ensimmäisen työntekijän työllistäminen vaatii sekin paljon, on todennäköisempää, että yrittäjä sinnittelee omin voimin ja potentiaalinen seuraaja jää palkkaamatta. Toiset lannistaa byrokratia. Näistä ongelmista meidän on päästävä pikaisesti eroon. Työelämä on vääjäämättä menossa siihen suuntaan, että entistä useampi meistä työllistää itse itsensä tavalla tai toisella. Tällöin olisi järkevää, että myös kasvu ja työvoiman lisääminen olisi houkuttelevaa.

Valintojen merkitys ei rajoitu kesälomaan. Luomu- ja lähiruokabuumi tarjoaa kuluttajille mahdollisuuden tukea kauempaakin niitä kesäpaikkakunnan lähipalveluiden tuottajia. Samalla se toimii Suomen maaseudun ja monenlaisen yrittäjyyden nosteena. Vaikka tarjonta on lisääntynyt ja erikoiskauppoja alkaa olla joka puolella, ei logistiikka tilojen ja kauppojen välillä vielä pelaa kunnolla. Kuluttajien valinnoilla on merkitystä. Mikäli me vaadimme entistä laajemmin puhdasta, kotimaista ruokaa, sitä todennäköisemmin sitä tulee myös tarjolle ja kohtuullisempaan hintaan.

Kun siis seuraavan kerran pidät mökkimatkalla huoltotauon, tai menet markettiin, mieti hetki valintojasi. Niillä on merkitystä. Ja kukapa sitä ei tietäisi jo: kyllä ne suomalaiset mansikat vain maistuvat parhaimmilta.

19.07.2012

Sakkopalvelusta ratkaisu muuntorangaistuksen poistosta aiheutuneisiin ongelmiin?

Viime kaudella tehtiin muutos sakonmuuntojärjestelmään sillä edellytyksellä, että luodaan ehdotus sakon muuntorangaistusjärjestelmän ulkopuolelle jääville soveltuvaksi yhdyskuntaseuraamukseksi tai muuksi muuntorangaistuksen korvaavaksi toimeksi.

Heinäkuun loppuun on lausuntokierroksella esitys sakkopalvelusta. Sakkopalvelun suorittamisen tapoja voisivat olla Rikosseuraamuslaitoksen erikseen järjestämät toiminnot, joiden tarkoituksena on kohentaa tuomitun valmiuksia elää rikoksetonta elämää. Sakon muuntorangaistusta suorittavien tilanteessa kyse voi olla esimerkiksi terveydellisten ja sosiaalisten ongelmien kartoittamisesta tai arkielämän taitojen kartuttamisesta. Jos arvioidaan, ettei tuomitulla ole edellytyksiä suorittaa sakkopalvelua tai jos hän ei siihen suostu, muuntorangaistus suoritetaan vankeutena.

Nykyinen juoksukalja -ilmiöitä ruokkiva tilanne on saatava ratkaistua. Vaikka rikoksentekijä olisi vähävarainen tai syrjäytynyt, ei ole perusteltua etteikö rikoksesta seuraisi rangaistusta. Esitys sakkopalvelusta on ilmeisen hyvä pohja, jolta toivottavasti päästään etenemään mahdollisimman pian syksyllä.

10.07.2012

Ministerin vastaus kysymykseen henkisen hädän ”hätänumerosta”

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Outi Mäkelän /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 529/2012 vp:

Voiko hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä (HALKE) harkita Kansalaisen yleisneuvontapalvelun perustamista siten, että sen kautta saa yhteyden myös muihin puhelinpalveluihin tai onko hallituksella muutoin mahdollisuuksia edistää ympärivuorokautisen ammattineuvonnan perustamista henkistä tukea tai apua tarvitseville?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Suomessa on valtakunnallisia järjestöjen ylläpitämiä tuki- ja kriisipuhelimia sekä nettipalveluita, joita on kohdistettu muun muassa lapsille ja nuorille, lasten vanhemmille, mielenterveyden kriiseihin, velkaantuneille, parisuhdeneuvontaan, varusmiehille, riippuvuuksiin, peliongelmiin, väkivaltaa tehneille ja väkivaltaa kokeneille sekä raiskauksen uhreille. Näistä on mahdollista saada tukea, neuvontaa ja ohjausta palveluiden piiriin. Kunnat vastaavat alueensa asukkaiden palveluiden järjestämisestä, saatavuudesta ja saavutettavuudesta ja siitä, että kuntalaiset saavat tiedon tarjolla olevista palveluista. Valtakunnallisia ympärivuorokautisesti toimivia tuki- tai kriisipuhelimia ei ole suunnitteilla.

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa (Kaste) määritellään alan uudistustyön tavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Kaste-ohjelmassa luodaan, arvioidaan ja levitetään uusia käytäntöjä, joihin kuuluvat sähköiset palvelut. Kaste-ohjelman osana on Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishankkeessa kehitetty mielenterveyspalveluiden palveluohjaus- ja tietoportaali (HUS-Mielenterveystalo). Se tarjoaa luotettavaa tietoa mielenterveysongelmista ja kattavan alueen palveluhakemiston oireisiin perustuvana ohjattuna hakuna, kuntakohtaisena hakuna tai tiedossa olevaan sairausdiagnoosiin perustuvana hakuna. Hanke alkoi Hyvinkään sairaanhoitoalueella ja on laajentunut Vantaalle, Keravalle, Espooseen, Kirkkonummelle ja Kauniaisiin. Palvelu on laajenemassa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysalueelle ja sen on tarkoitus laajentua myöhemmin edelleen uusiin kuntiin.

Yleisneuvontapalvelu ohjaa asiakkaan oikean viranomaisen luokse ottamatta kantaa toimivaltaisen viranomaisen substanssia käsittelevien palvelupyyntöjen sisältöihin. Kansalaisen yleisneuvontapalvelu -hankeen päätavoitteena on luoda julkisen hallinnon palvelujen loppukäyttäjille keskitetty neuvontapalvelu, joka koostuu alkuvaiheessa seuraavista palvelukokonaisuuksista:

– neuvonta ja ohjaaminen
– kansallisten sähköisten tukipalvelujen, kuten Kansalaisen asiointitilin sekä verkkotunnistamisen ja -maksamisen palvelun (Vetuma) ja Etäpalveluiden asiakaspalvelu

Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan 22.6.2011 on kirjattu, että ”hätäkeskuksia kuormittavien kiireettömien puheluiden palveluneuvonta järjestetään.”

Hätäkeskuslaitoksen tilastotietojen mukaan hätäkeskuksissa vastaanotettiin vuoden 2010 aikana noin 4,2 miljoonaa ilmoitusta. Näistä yhteensä noin 865 000 puhelua voitiin luokitella hätäkeskukseen kuulumattomiksi. Määrä jakautuu tahattomasti soitettuihin virhepuheluihin (702 000) ja tahallisiin ilkivaltaisesti soitettuihin puheluihin (163 000).

Vuonna 2010 Hätäkeskukseen soitetuista sinne kuulumattomista puheluista 354 000 oli eri viranomaisille kuuluvia kiireettömiä ohjaus- ja neuvontapuheluita. Luku on noin 10 000 enemmän kuin vuonna 2009. Näiden puheluiden keskimääräinen kesto oli hieman yli 2 minuuttia. Neuvontapuheluista suurin osa liittyy poliisin toimialaan, yhteensä 226 000 kappaletta. Muut neuvontapuhelut kohdistuvat terveystoimeen (63 000), pelastustoimeen (12 000), sosiaalitoimeen (4 000) ja muille toimialoille (49 000). Tämä kuormittaa turhaan hätäkeskuksia ja hidastaa avun saamista perille todellisissa hätätapauksissa. Neuvontapalveluiden sisältö on liittynyt yleisemmin yhteystietopyyntöihin, häiriö- ja poikkeustapausten ilmoittamiseen tai poliisin hallintopalveluihin.

Vuoden 2013 aikana avattavan Yleisneuvontapalvelun keskeisenä tavoitteena on vähentää yleiseen hätänumeroon tulevien kiireettömien ohjaus- ja neuvontapuhelujen määrää.

Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä käsitteli kokouksessaan 15.11.2011 yleisneuvontapalvelun suunnittelua ja puolsi hankkeen viemistä eteenpäin seuraavasti: ”Hallitusohjelman linjaus hätäkeskuksia kuormittavien kiireettömien puheluiden palveluneuvonnan järjestämisestä toteutetaan perustamalla kansalaisen yleisneuvontapalvelu valtiovarainministeriön hallinnonalalle.” Edelleen Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä on 1.6.2012 puoltanut palvelun perustamista siten, että ”palvelun puhelinneuvonta palvelee aloitusvaiheessa maanantaista perjantaihin klo 8-22 ja lauantaisin klo 9-17. Palvelun sisältöä, henkilöresursseja ja palveluaikoja täsmennetään toimeenpanohankkeen osana ja kehitetään ottaen huomioon vaikutus hätäkeskuksia kuormittavien kiireettömien puheluiden määrään.

Neuvontapiste ottaa vastaan kansalaisen puheluita, ohjaa ja opastaa viranomaisten palveluiden löytämisessä, sähköisten palveluiden käytössä ja antaa tietoja viranomaisten toiminnasta. Yleisneuvontapalvelun toimintamallia, aukioloaikoja ja palveluita kehitetään ja muokataan SADe-ohjelman erillishankkeessa.”

Yleisneuvontapalvelun tehtävänä on kertoa asiakkaalle yleisellä tasolla muun muassa Kelan palveluista ja olemassa olevista puhelinpalveluista. Kun keskeisenä tavoitteena on vähentää yleiseen hätänumeroon tulevien kiireettömien ohjaus- ja neuvontakyselyjen määrää, ei ole tällä hetkellä mahdollista tai tarkoituksenmukaista laajentaa suunniteltua palvelua julkisen hallinnon yleisneuvonnasta niin, että siihen sisällytettäisiin ammattiapua antavien järjestöjen tai kirkon palveluita.

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

08.07.2012

Rakastaa – ei rakasta

Kotimaassa matkailu avaa silmät ja mielen. Se on tullut taas tänä kesänä todistettua. Suomi voi olla väkimäärältään pieni maa, mutta Suomen suuruus tulee konkreettisesti vastaan kun kiertää maata ja eri paikkakuntia. Maisemissa löytyy valikoimaa. Eivät ole tuhannet järvet samanlaisia – jopa asumisen tyyli vaihtelee eri puolilla Suomea. Ja kun vähän pintaa raapaisee, ovat kulttuurierot eri alueiden ja asukkaiden välillä huikeat. Oma maamme on mahtava pääoma josta kannattaa ottaa kaikki irti! Kotimaanmatkailu kunniaan!

Kuva Turusta viime vkonlopulta – rakastaa / ei rakasta? Meikäläiseen kolahtaa kyllä! Kulttuuripääkaupunki -vuoden kautta kaupunki on entisestään nostanut profiiliaan kaikenlaisten kulttuurisen innovaatioiden äitinä.

06.07.2012

Kypsymistä ja hellettä

Kesän helteet kypsyttävät paitsi marjoja, myös europäätöksiä. Paineet ovat kovat ja ratkaisuja odotetaan lähi viikoilta. Eduskunta on hälytysvalmiudessa ja suuri valiokunta kokoontuu vähintään viikottain kuulemaan ja kommentoimaan tilannetta.

Samaan aikaan katseet ovat jo kääntymässä kohti kriisin jälkeistä aikaa. Joko on aika puhua suoraan f-sanalla? Itse olen sitä mieltä, että keskustelun aika ei ole nyt kriisin keskellä, vaan liittovaltiokeskustelu tulee käydä, kun tasapaino on löytynyt ja euron tilanne on saatu rauhoittumaan ja Eurooppa takaisin talouden kasvu-uralle.

Kaikkien jäsenmaiden on nyt kuitenkin skarpattava oman taloutensa ja kilpailukykynsä parantamiseksi. Tässä auttavat jo nyt tiukentuneet pelisäännöt. Suomen etuja voidaan parhaiten ajaa siten, että pidämme oman maamme kunnossa ja samaan aikaan taistelemme muiden muassa euron pelastamiseksi. Helppoa tietä ei ole, eikä irtopisteistä ole pitkällä aikavälillä hyötyä.

Myös pankkien osalta on tarkistettava pelisääntöjä. On pystyttävä luomaan järjestelmä, joka antaa suojaa kriiseihin ilman, että joudutaan menemään veronmaksajien kukkarolle.

Nurmijärven mansikkatiloilla herkut ovat jo kypsyneet. Itse kävin tänään Uudenkylän luomupellolla itsepoiminnassa. Suosittelen lämpimästi!

04.07.2012

Ministeri Ihalaisen vastaus kotitalouksien työllistämiseen liittyvän byrokratian keventämiseen

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Outi Mäkelän /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 497/2012 vp:

Kuinka hallitus aikoo helpottaa kotitalouksien toimimista työllistäjinä?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Palkansaajien ja yrittäjien välimaastoon on viime aikoina syntynyt joukko itsensä työllistäjiksi määriteltyjä työn suorittajia. Itsensä työllistäjillä tarkoitetaan työn tekijöitä, jotka tekevät työtä omaan lukuunsa palkkatyön ja todellisen yrittäjyyden välimaastossa. Itsensä työllistäjien käsite kattaa moninaisia työn teettämisen ja tekemisen muotoja.

Hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti työ- ja elinkeinoministeriön asettama poikkihallinnollinen työryhmä selvitti muun muassa itsensä työllistämiseen liittyviä ongelmakohtia työ- ja sosiaalivakuutuslainsäädännössä. Työryhmä jätti 15.5.2012 väliraporttinsa, jossa päätettiin jatkotoimenpiteenä hankkia selvitys sosiaaliturvan, kilpailulainsäädännön ja työsopimuslainsäädännön soveltamisesta itsensä työllistäjien kohdalla valituissa EU-maissa. Selvityksen perusteella arvioidaan itsensä työllistäjien asemaa Suomessa sosiaalivakuutuksessa sekä kilpailulain ja työsopimuslain soveltamisessa. Selvitys teetetään syksyn 2012 aikana ja itsensä työllistäjien aseman arviointityö aloitetaan viimeistään vuoden 2013 alussa.

Hallituksen tavoitteena on keventää yrittäjien hallinnollista taakkaa sekä tehostaa maksuihin ja veroihin liittyviä prosesseja. Työ- ja elinkeinoministeriö koordinoi eri hallinnonalojen toteuttamia taakan keventämistoimia. Painopisteinä yritysten hallinnollisen taakan keventämisessä ovat muun muassa työnantajana toimimiseen ja verotukseen liittyvät menettelyt. Tarpeettoman hallinnollisen taakan vähentyminen hyödyttää suhteellisesti eniten pieniä yrityksiä ja samalla tavoin työllistäjinä toimivia kotitalouksia.

Keskeinen tapa helpottaa työnantajavelvoitteiden hoitamista kotitalouksien ja pienyritysten osalta on edelleen kehittää ns. yhden luukun periaatteella toimivaa viranomaisasiointia, erityisesti asiakaslähtöistä sähköistä asiointia. Verohallinnon palkka.fi – palvelu tarjoaa jo nyt mahdollisuuden kotitalouksien työnantajavelvoitteiden hoitamiselle. Palvelun kautta kotitaloudet voivat tehdä palkkalaskelmat ja -asiakirjat, muodostaa saaja- ja työnantajamaksut, lähettää lakisääteiset ilmoitukset verohallinnolle ja työeläkeyhtiöille sekä arkistoida palkka-asiakirjat sähköisesti. Palveluun osallistuminen on työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöille vapaaehtoista. Palvelussa ei voi tällä hetkellä hoitaa pakollista tapaturmavakuuttamista eikä työttömyysvakuuttamista.

Palkka.fi-palvelua käyttää noin 65 000 kotitaloutta ja 30 000 pienyritystä, joista noin kolmannes jatkuvaluonteisesti. Käyttäjämäärät ovat kasvaneet palkkasummalla ja palkanlaskennan kappalemäärällä mitaten noin 25 % vuodessa. Verohallinnon tavoitteena on kehittää palvelua erityisesti yrityskäyttöliittymän, maksamispalveluiden, muihin palveluihin liittämisen ja esimerkkeihin perustuvan ohjauksen avulla, myös niin, että kotitalouksien asiointi helpottuu.

Palkka.fi-palvelun kehittäminen kytkeytyy työnantajien sähköisen asioinnin kehittämiseen osana hallituksen sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmaa (SADe-ohjelma) ja siihen sisältyvää työnantajan palvelukokonaisuuden luomista. SADe-ohjelman tavoitteena on tarjota kansalaisille ja yrityksille hyödyllistä, sujuvaa ja helppoa sähköistä asiointia julkisiin palveluihin. Palveluille luodaan yhtenäiset asiakasrajapinnat eri tahojen tuottamiin julkisiin palveluihin.

Helsingissä
Työministeri Lauri Ihalainen

02.07.2012

Suomalainen tietoyhteiskunta tarvitsee päivityksen

(julkaistu HS mielipidepalstalla 2.7.)

Suomesta puhutaan usein yhtenä maailman johtavista tietoyhteiskunnista. Me olemme maa, jossa laajakaista on perusoikeus. Pinnan alla olemme kuitenkin myös maa, jossa esimerkiksi sähköisen reseptin vei vuosia ja nieli lukemattomia miljoonia. Koululuokkamme on yhä järjestetty samaan malliin kuin 100 vuotta sitten. Mikäli haluamme aidosti olla kehityksen kärjessä, on meidän oltava valmiita ulottamaan teknologia hallinnon lisäksi koko yhteiskuntaan.

Toistaiseksi on riittänyt, että osaa täyttää internetin hakutoimintoja ja täyttää vanhat lomakkeet tietokoneella. Teknologian kehittyessä ja lisääntyessä tietoyhteiskunta vaatii uusia valmiuksia kansalaisiltaan. Koulutusjärjestelmämme on huonosti mukautunut tähän kehitykseen.

Opetusministeriön mukaan tieto- ja viestintätekniikan osuus opettajankoulutuksessa on vähäinen: pakollisten kurssien määrä on 3-6 opintopistettä. Vapaavalintaisia kursseja on niukasti tarjolla. Samaan aikaan opetussuunnitelmissa katsotaan, että tietotekniikkavalmiudet tulee sisällyttää laaja-alaisesti opetukseen. On vaikea ymmärtää, kuinka tämä yhtälö voisi toimia, kun koulujenkin resurssit ? tietokoneet, projektorit ynnä muut – vaihtelevat suuresti.

Hälyttävä esimerkki suomalaisen koulujärjestelmän jämähtäneisyydestä on sähköiset ylioppilaskirjoitukset. Opetus- ja kulttuuriministeriön kehittämissuunnitelmaan on kirjattu, että ylioppilastutkintolautakunta valmistelee tieto- ja viestintätekniikan asteittaista käyttöönottoa ylioppilastutkinnossa. Tälle ei kuitenkaan ole määritelty selkeää aikataulua. Tanskassa loppukokeet on ollut mahdollista suorittaa sähköisesti jo kymmenen vuotta. Muutaman vuoden pilotoinnin jälkeen myös internetin hyödyntäminen on tullut osaksi kokeita. Meillä sutataan konseptiin ja kirjoitetaan lopuksi uudestaan mustekynällä.

Snellmanin aikaisista metodeista nykyaikaisiin siirtyminen vaatii toki investointeja laitteisiin. Suomella on kuitenkin vielä mahdollisuus olla edelläkävijä teknologian hyödyntämisessä pedagogiikassa. Jo aivan pienet lapset osaavat käyttää taulutietokoneita. Kehittämällä metodeja ja sovelluksia voisi Suomesta lähteä maailmalle vaikkapa muskarin tyyppinen menestystarina informaatioajan oppimisesta. Tero Ojanperän ajatus opetusministeriöstä digitalisaation kiihdyttäjänä on kannatettava (HS 29.6.). Mahdollisuudet ovat loputtomat. Olennaista on ymmärtää, että myös ”diginatiivit” ? teknologian kanssa kasvaneet ? hyötyvät opetuksesta ja tarvitsevat sitä.

Toimivan tietoyhteiskunnan hyödyt ovat moninaiset. Virossa sähköinen tunnistautuminen on tehty helpoksi, ja sitä kautta käytännössä kaikki asiointi äänestämisestä lähtien onnistuu internetin välityksellä. Avoimiin rajapintoihin perustuva infrastruktuuri avaa lukemattomia mahdollisuuksia taloudellisille sovelluksille. Teknologia vapauttaa myös aikaa: eduskunnassa sosiaali- ja terveysvaliokunnan kokeilu iPadien käytöstä osoitti, että kansanedustajilla oli uuden laitteen ansiosta noin tunti tehokasta työaikaa lisää.

Suomi on pärjännyt pitkään vahvalla insinööriosaamisellaan. Tulevaisuuden menestyksemme riippuu siitä, kuinka hyvin saamme koko yhteiskunnan mukaan tietoyhteiskuntaan. Pienelle, syrjäiselle maalle etäisyyksistä riippumaton digitaalinen maailma on mahdollisuus, jota emme saa hukata.