16.11.2015
Helsingin Sanomat spekuloi 12.11. ajatuksella, että Helsingin seudun liikenneinvestointeja voitaisiin rahoittaa valtion asuntorahaston ”ylimääräisillä” kassavaroilla. Jutun mukaan rahastossa on irtorahaa 500–600 miljoonaa euroa.
Ajatus juontaa juurensa asuntorahaston ylijohtaja Hannu Rossilahden kehittelemään malliin, jolla voitaisiin kytkeä tiiviimmin toisiinsa asuntorakentaminen ja Helsingin seudun maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskeva MAL-sopimus, jonka tavoitteena on ollut kannustaa kuntia asuntotuotantoon.
Viime hallituksen aikana MAL-sopimuksesta tehtiin vuorovaikutteinen siten, että sopimukseen kytkettiin ns. porkkanarahat. Porkkanana alueelle tarjottiin Pisararataa. Kunnat ovat osaltaan petranneet asuntotuotannossa, mutta sopimus jäi valtion puolelta toteutumatta, kun hallitus päätti vetää rahoituksensa radalta.
Nyt pohditaan mikä olisi tapa ratkaista sopimus siten, että hankalasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta Suomen veturialueen kasvun ja asuntotuotannon kannalta keskeisiin liikennehankkeisiin voitaisiin löytää taloudellista vipua.
Idea kuulostaa sinällään loogiselta, mutta asia ei ole aivan näin yksinkertainen. Asuntorahasto kuuluu osaksi valtion budjettia ja budjetin jakamisesta eri toimintojen kesken sovitaan budjettikehyksessä. Jos liikennehankkeille ryhdytään lypsämään rahaa ARA:n kassasta, on kyse budjettikehyksen kiertämisestä. Tiedetään että vajetta talouden resursseista on monilla muillakin budjettilohkoilla ja painopisteiden puntarointi tulisi tehdä osana kokonaisuutta, eikä tiskin alta.
Miljoonien perään haikailevilla on ilmeisesti myös sekoittuneet rahaston kassavarat ja rahaston taloudellinen tulos. ARA:lle korkotuottoja tuottavan ARAVA-lainakanta on pienenemässä koko ajan, ARAVA korot laskevat ja korkotukilainojen korkotukimenot kasvavat yleisen korkotason noustessa.
Vuoden 2014 tilinpäätöksessä ARA:n korkotukilainojen kanta oli 11,4 miljardia euroa, joista takausvastuita 9,4 miljardia euroa. 5 % keskimääräisellä korkotasolla ennakoidut korkotukilainakannan korkotukimaksut olivat 1,4 miljardia euroa. Jos rahaston tase tyhjennetään, takaukset ja korkotuet maksetaan budjetista.
Vaikka siis rahaston kassa näyttää tällä hetkellä positiivista, ennusteiden mukaan tulos on jo tämän vuoden aikana kääntymässä tappiolliseksi. Positiivinen kassa johtuu tällä hetkellä siitä, että kassaan tulee ARAVA -lainojen lyhennyksiä ja korkoja enemmän kuin mitä sieltä maksetaan avustuksia ja korkotukia. Lyhennykset eivät siis ole tuottoja vaan pääoman palautuksia.
Eli ennen kuin julistetaan rahasampo löytyneeksi, lienee syytä tuumata asiaa vielä pariin kertaan.
HS:n juttu: Pisararata voi sittenkin toteutua – rahat ehkä valtion asuntorahastosta
09.11.2015
Tiedote
9.11.2015
Linnan juhlien kauneimpien pukujen tekijänä tunnettu tekstiiliartesaani Sinikka Nikander valmistaa tänä vuonna cosplaysta inspiraatiota ammentavan puvun itsenäisyyspäivän vastaanotolle. Nikanderin pukuja on usein pidetty linnan kauneimpina ja tyylikkäimpinä ja niitä on nähty mm. Tanja Karpelan yllä.
Cosplay on käsityö- ja esiintymisharrastus, jossa harrastajat valmistavat asukokonaisuuksia, joiden mallina käytetään hahmoja elokuvista, tv-sarjoista, piirretyistä, sarjakuvista tai videopeleistä. Harrastus on saanut tänä syksynä aiempaa enemmän näkyvyyttä marraskuussa ensimmäistä kertaa järjestettävän cosplayn suomenmestaruuskilpailun johdosta.
Cosplayn hengessä suunnitellun Lumikuningattaren puvun saa ylleen kansanedustaja Outi Mäkelä, jonka Nikander on pukenut linnan juhliin jo neljänä vuonna.
–Puvun materiaali on jäänsinistä silkkiä, jonka pintaan on käsin maalaamalla ja huovuttamalla tehty moniulotteista pintaa, Nikander kertoo.
Nikander suunnittelee ja valmistaa usein satumaisia ja mielikuvituksekkaita asukokonaisuuksia.
–On ihanaa, että tekijälle voi antaa vapaat kädet ja luottaa siihen, että lopputulos on upea. Sinikka tekee kaiken puvusta kampaukseen ja meikkiin. Tällaiset tekijät ovat todellisia taiteilijoita, Mäkelä kiittelee.
Yksityiskohta valmisteilla olevasta puvusta.
09.11.2015
On Suomen ja suomalaisten voitto, että sote-raamiratkaisu syntyi. Ratkaisu tehtiin asiakas ja palvelut edellä ja sopuun päästiin tärkeistä perusperiaatteista kuten valinnanvapausmallista, valtionohjauksesta ja evoluutiolausekkeesta.
Suomalaisten kannalta on tärkeää, että osana uudistusta säädetään valinnanvapauslainsäädäntö, joka mahdollistaa, että käyttäjä valitsee itse palveluiden julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan. Samalla valinnanvapaus tuo palveluihin joustoa ja turvaa sen, ettei palveluita tarvitse enää jonottaa. Palvelut järjestetään ihminen edellä ja tasavertaisuus korostuu.
Ratkaisun kannalta merkittävä seikka on myös valtionohjaus, jolla päästään huolehtimaan siitä, että asetetut taloudelliset tavoitteet päästään toteuttamaan, ja että itsehallintoalueet toimivat asiakaslähtöisesti.
Alueiden määrä ei ole paras mahdollinen, ja tästä ovat yhtä mieltä myös asiantuntijat. Aluemäärään on kuitenkin perälautana saatu evoluutiolauseke, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että sote-alueiden määrää arvioidaan niiden kantokyvyn mukaan säännöllisesti. Jos jollakin alueella ei ole kykyä tuottaa laadukkaita ja kustannustehokkaita palveluita, sen on yhdistyttävä toiseen alueeseen. Suurempiin alueisiin siirrytään siis asteittain ja nyt määritelty 15 on käytännössä maksimi.
Uudistus tulee muuttamaan merkittävästi kuntien, maakuntien ja aluehallinnon tehtävien jakoa. Uudistuskokonaisuuden kannalta on hyvä, että itsehallintoalueiden tehtävistä on jo nyt tehty linjauksia. Vielä on pohdittava sitä, voidaanko joitakin alueellisesti hoidettuja tehtäviä siirtää osin tai kokonaan kunnille. Vahvoilla kunnilla ja kaupunkiseuduilla on vaikutusvaltaa oman alueensa ympäristökehityksessä.
Tässä taloudellisessa tilanteessa pitää ajatella Suomen parasta ja toimia ratkaisuhakuisesti. Laajempi sote-uudistus on vasta alkutekijöissään, mutta on tärkeää, että asiassa päästiin nyt eteenpäin.
06.11.2015
Pääministeri on halunnut tehdä sote-alueiden lukumäärästä hallituskysymyksen, ja kävi eilen ilmoittamassa kokoomuksen eduskuntaryhmälle, että jos ratkaisua ei synny perjantaiaamuun mennessä, on pääministeri valmis viemään hallituksen erohakemuksen presidentille.
Tuntuu erikoiselta, että pääministeri on valmis hajottamaan hallituksensa tällaisessa taloudellisessa tilanteessa, sellaisen asian vuoksi, joka on vasta ensimmäisessä valmisteluvaiheessa, ja johon liittyy paljon auki olevia kysymyksiä.
Näin ison uudistuksen pitää perustua faktoihin ja asiantuntijanäkemyksiin, mutta toistaiseksi Keskusta ei ole tuonut julki 18 alueen mallinsa tueksi asiantuntijaselvityksiä. Asiantuntijat ovat sen sijaan esitettyjen taustaselvitysten mukaan sitä mieltä, että kaikki 12 yli menevät aluejaot heikentäisivät alueiden kantokykyä.
Eilen perustuslakiasiantuntijat ovat ottaneet kantaa 18 alueen perustuslailliseen mahdottomuuteen: ”On hyvin vaikea kuvitella sitä tilannetta, jossa puoluepoliittiset tarpeet saisivat etusijan suhteessa turvattujen perusoikeuksien toteutumiseen.”
Itse suhtaudun toiveikkaasti, ja uskon, että Suomen etu on, että asiaan löydetään ratkaisu. Nyt ei politikoinnin aika, vaan aika löytää palveluiden ja soten kannalta parhaat ratkaisut.
Eduskuntaryhmä jatkaa työskentelyä kello 9.30.
26.10.2015
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Outi Mäkelä kiittelee sisäministeriä tehokkaasta ja ripeästä työstä turvapaikanhakijakriisin hoitamisessa. Hallitus päätti maanantaina vuoden neljännestä lisätalousarviosta, jossa satsataan 94 miljoonaa euroa maahanmuuton aiheuttamiin kustannuksiin.
”On hyvä, että hallitus reagoi nopeasti turvapaikanhakijoiden tulovirran kasvun aiheuttamaan tarpeeseen lisätä rahoitusta”, Mäkelä toteaa.
Hallituksen esitys perustuu 30 000 – 35 000 turvapaikanhakijan tuloon tänä vuonna. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon ehdotetaan yhteensä 48,2 miljoonan euron ja vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettaviin tukiin 13,1 miljoonan euron lisäystä.
”Rahoituksella turvataan turvapaikanhakijoille asianmukaiset olosuhteet sekä perustarpeiden saanti”, Mäkelä muistuttaa.
Kunnille maksettaviin valtionkorvauksiin ehdotetaan 9,4 miljoonan euron lisäystä pakolaisten vastaanotosta maksettavien korvausten arvioitua suuremman määrän vuoksi.
”Kunnille kohdistettava lisäraha mahdollistaa, että ruohonjuuritasolla turvapaikanhakijat saavat asianmukaisen kohtelun.”
Lisäksi yksityisille oikeusavustajille maksettaviin korvauksiin ehdotetaan 23,1 miljoonan euron lisäystä turvapaikanhakijoiden oikeusapuasioiden määrän kasvun sekä palkkioiden ja oikeudenkäyntikulujen määrän kasvun johdosta.
”Yksin lisämäärärahoilla asiaa ei ratkaista vaan tarvitaan auttamishalua ja vapaaehtoistyötä. Tämän myötä ongelmien ennaltaehkäisyyn voidaan puuttua paremmin ja turvapaikanhakijoille taata entistä tasapuolisemmat prosessit”, Mäkelä summaa.
Mäkelä perää edelleen ripeitä askeleita lainsäädännön uudistamisessa, jotta tukijärjestelmästä saataisiin enemmän aktivoiva ja esimerkiksi kielen opiskeluun kannustava.
09.10.2015
Tällä viikolla on vietetty Vanhusten viikkoa, jonka teemana on tänä vuonna ”Tulevaisuutta rakentamassa”. Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Satu Helinin mukaan vanhuseläkeikä alkaa jo olla lähes yhtä pitkä kuin työelämäikä. Monet ikäihmiset toivovatkin pysyvänsä terveinä eläkeiässäkin, ja tekevät suunnitelmia pitkälle tulevaisuuteen.
Yksi merkittävä ongelma ikäihmisten keskuudessa on yksinäisyys. Perhesuhteiden kaventuminen ja esimerkiksi muuttaminen vanhasta tutusta omakotitalosta kaupunkikerrostaloon voivat vaikuttaa yksinäisyyden tunteeseen merkittävästi.
Yksinäisyys on tutkimusten mukaan terveydelle vaarallista ja altistaa esimerkiksi masennukselle. Itsensä yksinäisiksi kokevat käyttävät muita enemmän terveyspalveluita, ja työikäisissäkin yksinäisyys voi johtaa pitkiin sairaslomiin ja työkyvyttömyyteen.
Vain viranomaisvoimin yksinäisyyttä ei kuitenkaan voi ehkäistä. Etenkin vanhusten yksinäisyyden torjumisessa yhteisöllisyyden kasvattaminen on merkittävässä roolissa. Kun kunnallisia sosiaali- ja terveyspalveluita uudistetaan, on pyrittävä rakenteisiin, jotka tukevat yhteisöllisyyttä. Erilaisten järjestöjen ja viranomaisten yhteistyötä tulee tehostaa uusien mallien löytämiseksi – ja yhteisöllisyyden synnyttämiseksi. On saatava aikaan kohtaamisia paitsi vertaisten, myös erilaisten toisiaan tukevien ryhmien välillä.
Iäkkäiden ihmisten yksinäisyyttä vähentävää Ystäväpiiri-toimintaa on toteutettu Vanhustyön keskusliitossa Raha-automaattiyhdistyksen tukemana jo lähes kymmenen vuoden ajan. Ystäväpiiri-ryhmiin on tänä aikana osallistunut yli 7000 iäkästä ihmistä, joista valtaosa on kokenut yksinäisyyden lievittyneen ja suosittelisi toimintaa myös muille.
Vanhusten tulevaisuuden turvaaminen on meille kaikille kunnia-asia. Siksi onkin tärkeää, että yksinäisyyden kaltaisiin ongelmiin puututaan ja niiden ehkäisemiseksi tehdään töitä.
08.10.2015
Kärjistynyt turvapaikanhakijatilanne koskettaa nyt koko Eurooppaa ja myös Suomi on maahanmuuton suhteen täysin eri tilanteessa kuin puoli vuotta sitten. Maahanmuuttoviraston arvio Suomeen tänä vuonna saapuvien turvapaikanhakijoiden määrästä on noussut jo 50 000 henkilöön. Meneillään oleva pakolaiskriisi on suurin sitten toisen maailmansodan.
Suomi on joutunut nopealla aikataululla monien käytännön haasteiden eteen ja tilanteeseen haetaan ratkaisua useilla eri tasoilla – aina kansainvälisistä sopimuksista työlainsäädännön yksityiskohtiin. Syyskuun alussa Tornioon perustettu järjestelykeskus on osoittautunut erittäin toimivaksi ja siitä on jo käyty ottamassa mallia muista EU maista.
Uusia vastaanottokeskuksia on avattu kaikkialle Suomeen. Syyskuun alussa maahanmuuttovirasto linjasi, ettei kunnat ja kunnallinen päätöksenteko sivuutetaan keskusten perustamisprosessissa, ellei vastaanottokeskusta suunnitella nimenomaan jonkin kunnan tiloihin tai kunnan ylläpidettäväksi. Kuntien velvollisuudeksi jää järjestää perusopetusikäisille turvapaikanhakijoille mahdollisuus käydä koulua. Valtio maksaa opetuksen kulut.
Hallitus on rekrytoinut syyskuun alusta Maahanmuuttovirastoon kymmenittäin uusia työntekijöitä, jotta turvapaikkahakemukset saataisi käsiteltyä nopeammin. Eurostatin mukaan viime vuonna kaikista EU:ssa tehdyistä turvapaikkahakemuksista hyväksyttiin noin puolet ja voidaan olettaa, että tämä tulee olemaan suhde jatkossakin. Käsittely- ja valitusprosessien sujuvuuden parantamiseksi tehdään parhaillaan hartiavoimin töitä.
Oleskeluluvan saaneiden ihmisten kotouttaminen pitäisi pystyä aloittamaan mahdollisimman pian oleskeluluvan saamisen jälkeen ja siihen on löydettävä uudenlaisia tapoja. Kotouttaminen tarkoittaa muun muassa kielen oppimista, suomalaisten lakien ja pelisääntöjen oppimista, koulutusta sekä opintoihin ja työelämään pääsyä.
Tällä hetkellä kotouttamiseen ei ole riittävästi resursseja, mutta apua saadaan vapaehtoisilta, jotka auttavat jo nyt esimerkiksi kielten opetuksessa. SPR:lle on järjestön mukaan ilmoittautunut elokuun puolivälin jälkeen jo yli 6000 vapaaehtoista, jotka haluavat auttaa monikulttuurisuus- ja turvapaikanhakijatyössä, ja kaikki lisäapu on varmasti tarpeen.
Turvapaikanhakijatilanne on kriittinen kaikkialla Euroopassa ja se, miten kriisi ratkaistaan, vaikuttaa merkittävästi koko alueen tulevaisuuteen. EU:ssa pyritään tekemään yhteisiä, tilannetta koskevia ratkaisuja ja tiivistämään maiden välistä yhteistyötä. Pakolaiskiintiöt, EU:n sisäiset siirrot ja yhteistyö EU:n ulkopuolisten maiden kanssa ovat tässä merkittävässä osassa.
Turvapaikanhakijoiden virtaa on myös voitava hillitä, sillä esimerkiksi Suomen kaltaisella pienellä maalla ei ole loputtomia resursseja vastaanottaa suuria ihmismääriä. Tulijoiden määrä vaikuttaa olevan jo selvästi laskussa, mikä viittaa siihen, että jo tehdyillä toimenpiteillä on ollut vaikutusta. Meidän on silti yhä tehtävä töitä sellaisten ratkaisujen löytämiseksi, joilla voidaan helpottaa tilanteita jo lähtömaissa.
28.09.2015
Tiedote
28.9.2015
Kokoomuksen kansanedustaja Outi Mäkelä muistuttaa, että sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitusta uudistettaessa olennaista on miettiä, miten voimme keskittyä siihen, että potilas saa tarvitsemansa laadukkaat palvelut.
”Potilas on asettava hallinnon edelle”, Mäkelä kertaa Kokoomuksen kantaa.
”Potilaan valinnanvapauden tulee olla uudistamisessa ytimenä. Näin rakennamme palvelut potilaan ympärille. Esimerkiksi ikääntyneen on paremmin pystyttävä valitsemaan, kuka kotiin tulee auttamaan”, Mäkelä jatkaa.
Asia nousi ajankohtaiseksi, kun Suomen vastaus Euroopan komission vuoden takaiseen huomautukseen ei tyydyttänyt komissioita. EU:n potilasdirektiivin mukaan potilas saa hakea vapaasti terveyspalveluja myös toisesta EU- tai Eta-maasta. Hoito on tällöin korvattava samoin perustein kuin kotimaassa annettu hoito.
Suomi on päättänyt, että toisesta maasta hoitoa hakenut potilas ei saa korvausta kotimaista julkista hoitoa vastaavasti. Potilaalle saa korvauksia ainoastaan yksityisen hoidon Kela-korvausten mukaan. EU:n komission ei pidä ratkaisua potilasliikkuvuusdirektiivin mukaisena.
”Hallitusohjelmassa on sovittu monikanavaisen rahoitusjärjestelmän uudistamisesta ja potilaan valinnanvapauden lisäämisestä. Näissä tulee liikkua nopeasti eteenpäin.”
25.09.2015
Tiedote
25.9.2015
Kokoomuksen kansanedustajat Outi Mäkelä, Jukka Kopra ja Sinuhe Wallinheimo jättivät perjantaina toimenpidealoitteen, jossa esitetään alkoholisäätelyn keventämistä kokeilulailla. Aloitteen taustalla on hallitusohjelman kirjaus kokeilukulttuurin edistämisestä ja hyödyntämisestä.
Kokeilukulttuurille on tarvetta, ja kokeiluja on saatava liikkeelle nopeasti ja rohkeasti konkreettisilla toimilla. Kokeiluluontoisten hankkeiden kautta saadaan luotettavaa tietoa esimerkiksi lakimuutosten vaikutuksista sellaisella tavalla ja tarkkuudella, johon etukäteisellä vaikutusarvioinnilla ei välttämättä pystytä.
Edustajat muistuttavat, että alkoholisäätely liittyy selkeästi työvoimavaltaisiin aloihin ja pienyrittäjyyteen, joten sen keventämisessä eteneminen harkitusti ja valikoiden kokeilujen kautta voisi vahvistaa alojen liiketoimintamahdollisuuksia. Edustajat pitävät tätä erityisen tärkeänä harvaan asuttujen alueiden kaupan palveluiden säilymiselle.
Alkoholisääntelyä keventävän kokeilulain säätäminen sopisi hallitusohjelman vahvaan kokeiluhenkeen. Oletettavasti alojen liiketoimintamahdollisuuksien vahvistaminen osaltaan tukisi näiden alojen investointi- ja työllisyyskehitystä. Tämä olisi erityisen tärkeää harvaan asuttujen alueiden kaupan palveluiden säilymiselle.
Kokeilulaki sisältäisi mm. laajennuksia oluen ja muiden enintään 4,7-prosenttisten alkoholijuomien myyntiaikoihin alle 400 m2 laajuisissa kaupoissa, valmistustaparajoituksen poiston sekä alkoholiluvan yhdistämisen elintarvikelupaan. Ravintola- ja matkailualalla kokeilu sisältäisi esimerkiksi anniskelutiloja, -alueita ja henkilökuntaa koskevien säädösten ja määräysten yksinkertaistamisen sekä ravintoloiden aukiolon vapauttamisen ilman jatkoaikalupia. Kokeilulain ehdotetaan olevan voimassa 2016–2017 ja sen vaikutuksia arvioitaisi vuoden 2018 aikana.
Toimenpidealoite on osa hallitusohjelmassakin esitettyä normien purkamista ja sääntelyn järkevöittämistä, ja liittyy myös Outi Mäkelän lakialoitteeseen liikeaikalain kumoamisesta.
21.09.2015
Tiedote 19.9.2015
Kokoomuksen eduskuntaryhmän ensimmäinen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Outi Mäkelä perää hallitukselta luvattuja listoja kuntien tehtävien karsimisesta.
– Hallitus on lähtenyt toteuttamaan hallitusohjelmaa ripeästi ja monessa asiassa on otettu pitkiä askeleita. Yksityiskohtaisen toimenpideohjelman kuntien poistettavista tehtävistä ja velvoitteista konkreettisine esityksineen olisi kuitenkin pitänyt olla valmis vuoden 2015 budjettiriiheen mennessä, Mäkelä muistuttaa.
Syyskuun budjettiriihessä oli tarkoitus käsitellä toimenpideohjelmaa kuntien karsittavista tehtävistä ja velvoitteista. Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen (kesk.) mukaan tavoitteet on ollut tarkoitus konkretisoida vuoden loppuun mennessä ja aikatauluttaa kevään 2016 kehysriihessä. Kuntien tehtävien ja velvoitteiden toimenpideohjelman valmisteluryhmä on perustettu ja kutsuttu koolle jo heinäkuussa, mutta toistaiseksi tulokset antavat odottaa itseään.
– Kuntien talous on hankalassa tilanteessa ja tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen mahdollistaisi sen, että kunnat voisivat keskittyä paremmin ydintehtäviinsä – turvaamaan varhaiskasvatukseen, opetukseen ja hyvinvointiin liittyviä palveluita, Mäkelä sanoo.
Hallitusohjelman mukaan tavoitteena on vähentää kuntien kustannuksia 1 miljardilla eurolla karsimalla lakisääteisiä tehtäviä sekä niiden toteuttamista ohjaavia velvoitteita.
