24.04.2016
Tiedote
24.4.2016
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Outi Mäkelä toivoo julkisomisteisiin ja -rahoitteisiin yhtiöihin lisää avoimuutta. Julkisomisteisten ja -rahoitteisten yhtiöiden avoimuus on noussut keskusteluun sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen sekä liikenneverkon yhtiöittämisselvityksen myötä. Mäkelä vaatii, että molempien hankkeiden jatkovalmistelussa otetaan korostetusti huomioon avoimuus.
”Kokoomus haluaa lisätä avoimuuden määrää. Sote-uudistuksen ja liikenneverkkoselvityksen yhteydessä on erinomainen tilaisuus käydä keskustelua läpinäkyvyyden lisäämisestä. Avoimuuden kasvattaminen on lopulta jokaisen veronmaksajan etu”, toteaa Outi Mäkelä.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus tulee jo nyt lisäämään avoimuutta monilta osin. Aikaisemmin esimerkiksi palveluiden hinnat tai niiden valitsemiseen tarvittava vertailutieto on ollut huonosti saatavilla. Tarkoituksena on, että jatkossa myös palveluiden laatu, tyytyväisyys palveluihin sekä prosessien kustannukset tulevat läpinäkyviksi. Mäkelä kuitenkin korostaa, että tämä on vasta minimitaso, eikä avoimuuden laajentamista olisi haittaa.
”Sote-uudistuksen jälkeen edelleen avoimia tietoja ovat ainakin valtion ja maakuntien budjetit sekä rahoitus ja perusteet, joilla rahaa jaetaan. Uudistus pakottaa palveluiden järjestäjät avaamaan myös vertailutiedon laadusta, tyytyväisyydestä ja kustannuksista. Tämä on merkittävä askel parempaan”, toteaa Mäkelä.
”Maakunnat saavat jatkossa muilta osin päättää omistamiensa yhtiöiden avoimuudesta sekä niistä kerättävän tiedon julkistamisesta kohtuullisen vapaasti, henkilötietoja lukuun ottamatta. Tässä on nyt paikka pohtia, että olisiko järkevää lisätä julkisomisteisten tai -rahoitteisten yhtiöiden avoimuusvelvoitteita koskemaan entistä laajempia kokonaisuuksia”, jatkaa Mäkelä.
Liikenneverkon yhtiöittämisselvitys sai hallituksen siunauksen kehysriihessä. Selvityksen tavoitteena on etsiä vaihtoehtoisia ratkaisuja liikenneverkon korjausvelan pienentämiseksi sekä kokonaisveroasteen laskemiseksi. Mäkelän mukaan asiaa on hyvä selvittää, mutta selvityksessä tulee huomioida äärimmäisen tarkkaan riittävän avoimuuden toteutuminen.
”Puhuttaessa valtavista valtiontalouden tasesiirroista budjettikehyksen ulkopuolelle on ehdottomasti varmistettava, että avoimuuden taso säilyy – ja mielellään jopa kasvaa. Toivon, että jatkovalmistelussa yhdeksi keskeiseksi näkökohdaksi otetaan avoimuus”, sanoo Mäkelä.
Opposition puheet hallituksen yhtiöittämis- ja piilottamisvimmasta Mäkelä kuittaa harhaanjohtavina.
”Yhtiö on yksi tapa muiden joukossa järjestää julkista toimintaa. Esimerkiksi ammattikorkeakoulut ja useiden kuntien huoltopalvelut ovat toimineet mainiosti yhtiömuodossa. Yhtiöiden avoimuus on jo nyt kohtuullisen hyvällä tasolla, mutta tekemistä niin yhtiöiden kuin muidenkin julkispalvelujen avoimuuden lisäämiseksi riittää. Kannatamme Kokoomuksessa vilpittömästi kaikkea sitä työtä, jota avoimuuden edistämiseksi tehdään”, päättää Mäkelä.
18.04.2016
Anne Berner valotti tänään sisältöjä ns. liikennekaarihankkeesta, joka on yksi hallituskauden suurimpia kilpailukykyä ja norminpurkua edistäviä hankkeita, ja kattaa koko henkilö- ja tavarakuljetusten kokonaisuuden linja-autoliikenteestä takseihin.
Esitykset ovat ennakkoluulottomia ja rohkeita, ja tarkoitus onkin raivata tietä uudenlaisten liikennepalvelujen kehittämiselle ja viedä lainsäädäntöä joustavampaan ja nykyaikaisempaan suuntaan.
Kyseessä on suuri kokonaisuus, joka sisältää myös asioita, jotka vaativat vielä perusteellista valmistelua. Muutos on kuitenkin paitsi mahdollisuus, myös väistämätöntä. Tärkeää on, että luodaan edellytyksiä palveluiden kehittymiselle ja samalla turvataan palveluiden laatu ja saatavuus pitkien etäisyyksien maalle sopivalla tavalla.
Liikenne on merkittävä markkina ja sillä on paljon kysyntäpotentiaalia. Kotitaloudet käyttävät liikenteeseen vuosittain 18,4 miljardia euroa.
Uudistuksen yhtenä tarkoituksena on, että liikkumisen palveluita voitaisiin yhdistellä entistä tehokkaammin ja liikennevälineiden rajapinnat avataan. Tulevaisuudessa voisi siis digitaalisten sovellusten avulla suunnitella, varata ja tilata esimerkiksi työmatkalle junaliput, kaupunkipyörän, taksikyydin ja lauttalipun yhdellä kertaa. Tämä on upea bisnesmahdollisuus, jonka tulokset voisivat helpottaa liikkumista ympäri maailmaa.
Uudistuksessa puretaan myös järjettömiä kuljetusten päällekkäisyyksiä, jotka luovat tehottomuutta, kuten se, että tällä hetkellä postia ja henkilöitä ei voi kuljettaa samalla kyydillä.
Taksipalveluiden kehittäminen on yksi liikennekaaren merkittävistä hankkeista. Ehdotuksessa taksilupien kiintiöt purettaisiin, ja lupa myönnettäisiin jatkossa jokaiselle lupaedellytykset täyttävälle hakijalle. Jatkossa taksilupa olisi myös yritys- eikä vain autokohtainen, mikä yhdessä kiintiöiden purkamisen kanssa madaltaisi alalle tulon kynnystä ja varmistaisi laadukkaan taksiliikenteen jatkuvuuden tulevaisuudessakin.
Kokonaan taksialan sääntelyä ei kuitenkaan pureta, vaan tarkoituksena on löytää tasapainoinen järjestelmä, jossa uudet toimijat pääsisivät alalle, mutta myös maaseutujen taksiliikenne turvattaisiin ja kilpailun avaamiseen liittyviin haasteisiin onnistuttaisiin vastaamaan.
Uberin kannalta liikennekaari tuo sekä helpotuksia että lisävaatimuksia. Kuljettajalla on yhä oltava taksilupa, ja välityspalvelulle tulee nyt velvollisuudeksi selvittää, että sen kautta toimivalla kyydintarjoajalla on tarvittavat luvat kunnossa, tai että ne harjoittavat ei-ammattimaista toimintaa.
Mobiilipohjaiset palvelut ovat tulevaisuutta, ja asiakkaat ovat jo osoittaneet löytäneensä ne. Käyttäjien kokemukset Uberista ovat olleet myönteisiä ja palveluun liittyvä negatiivinen uutisointi onkin koskenut yhtiön liiketoimintamallia ja epäilyjä harmaan talouden edistämisestä. Ongelmakohtiin tulisikin pyrkiä puuttumaan tehokkaasti: esimerkiksi Virossa Uber on tehnyt verottajan kanssa sopimuksen verojen tilittämisestä mobiilisovelluksella. Vastaavanlainen toiminta olisi tervetullutta Suomessakin!
Myös linja-autoliikenteen osalta tarkoitus on lisätä kilpailua ja purkaa normeja. Linja-autoliikenteen harjoittaminen pysyy luvanvaraisena, mutta sääntelyä sen osalta kevennetään – mm. lupien voimassaoloaikaa pidennetään. Tervetulleita uudistuksia ovat myös reittiliikenne- ja kutsuliikennelupien poistuminen, mikä tarkoittaa, että liikenneyrittäjä voi tarjota erilaisia palveluita entistä joustavammin.
Linja-autoliikenteen uudistukset tulevat purkamaan monia sellaisia normeja, joihin esimerkiksi Onnibussin perustajat ovat toistuvasti ottaneet kantaa mediassa. Järkevillä uudistuksilla lisätään avoimuutta ja kilpailua, mikä edesauttaa palveluiden laadun ja korkeatasoisemman asiakaspalvelun kehittymistä.
Liikennekaariesitys on valmisteluvaiheessa, eikä hallitus ole ottanut vielä kokonaisuuteen kantaa. Tiedetään, että esitysten joukossa on myös kiistanalaisia asioita.
Julkisten palveluiden kehitykselle on kuitenkin annettava tilaa ja Bernerin avaus jatkaa sisäministeri Orpon ja opetusministeri Grahn-Laasosen linjalla, jossa etsitään uudenlaisia toimintamalleja ja innovatiivisia kehitysratkaisuja, joilla tuodaan vanhentuneet käytänteet nykypäivään. Suomi on pieni maa, ja pienen maan on oltava joustava ja valmis kehittymään.
13.04.2016
Tiedote
13.4.2016
Kokoomuksen eduskuntaryhmän ensimmäinen varapuheenjohtaja Outi Mäkelä pitää opetusministerille tänään esiteltyä koulutussopimusta tervetulleena. Koulutussopimuksen tarkoitus on yhdistellä työpaikalla oppimisen malleja selkeäksi yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, keventää työpaikoille kohdistuvia hallinnollisia menettelyjä ja mahdollistaa työelämäyhteistyön ja työpaikkojen tarvitsemien palveluiden koordinoiminen keskitetysti.
–Työssä oppimisen pitäisi vastata tämän päivän koulutus- ja yritysmaailman tarpeita, ja oppisopimuskoulutuksen rinnalle on pitkään kaivattu joustavampaa vaihtoehtoa, Mäkelä sanoo.
Oppisopimuskoulutusta on pidetty etenkin työnantajapuolella liian oppilaitospainotteisena sekä byrokraattisena ja kalliina. Mäkelän mukaan koulutussopimus antaisi sekä yrityksille että opiskelijoille enemmän vapauksia esimerkiksi työpaikan hankkimisessa. Koulutussopimuksen puitteissa sekä yritykset että opiskelijat voivat tehdä aloitteen koulutuksen aloittamisesta.
–Koulutussopimus on hyvä oikopolku työelämään. Koulutukseen hakeutuminen onnistuu sekä työnantajan että koulutettavan aloitteesta, mikä antaa myös yrityksille paremmat mahdollisuudet löytää sopivia koulutettavia, Mäkelä sanoo.
–Opiskelijoille koulutussopimus olisi tapa saada hankittua ammattiosaamista ja tutkinto työelämässä nykyistä helpommin, ja kun paikkojen saatavuutta voitaisiin lisätä, olisi koulutuspaikkojen löytäminenkin nykyistä helpompaa.
Koulutussopimuksen puitteissa työskentelevälle opiskelijalle olisi myös mahdollista maksaa työstä korvaus sen lisäksi, että opiskelija on oikeutettu opintotukeen. Koulutukseen hakeutumisen olisi tarkoitus olla mahdollista ympäri vuoden.
08.04.2016
Kokoomuskansanedustajat Outi Mäkelä ja Sanna Lauslahti peräänkuuluttavat selkeyttä nastarenkaiden käytöstä annettuun asetukseen. Nykyisen asetuksen mukaan nastarenkaita saa käyttää marraskuun alusta maaliskuun loppuun tai pääsiäistä seuraavan viikon jälkeiseen maanantaihin asti, riippuen siitä, kumpi ajankohta on myöhäisempi. Talvirenkaita on käytettävä joulukuun alusta helmikuun loppuun, eli nastarenkailla voi säiden vaatiessa ajaa vielä talvirenkaiden käyttöpakon päätyttyäkin.
–Pääsiäisen ajankohta vaihtelee vuosittain, ja siksi vaihtelee myös nastarenkaiden käyttöajan kesto. Yhdessä vuosittain muuttuvien sääolosuhteiden kanssa tästä aiheutuu paljon epäselvyyttä, Mäkelä kommentoi.
Pääsiäiseen sidottua ajan määrettä on usein perusteltu sillä, että se antaa mahdollisuuden liikkua turvallisesti pääsiäisen meno- ja paluuliikenteessä. Edustajat ehdottavatkin, että nastarenkaiden käytölle asetettaisi yksiselitteinen päivämäärä, 30.4.
–Selkeintä olisi, että nastarenkaita saisi käyttää huhtikuun loppuun asti. Näin taattaisiin myös se, että pääsiäisen meno- ja paluuliikenne sujuisi varmasti turvallisilla renkailla, Lauslahti sanoo.
Nastarenkaiden käyttöajasta tekemässään toimenpidealoitteessa edustajat vetoavat hyvän hallintotavan mukaiseen lainsäädännön ja hallinnon selkeyteen.
06.04.2016
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Outi Mäkelä kertoo, että soten rahoituksessa selkeys ratkaisi. Hallitus päätti kehysriihen yhteydessä, että sote-uudistuksessa edetään valtion verotuksella. Rahoitusmalliksi päätettiin niin sanottu asteikkomalli. Tämä tarkoittaa, että verotus toteutetaan valtion tuloveroasteikkoja ja eräitä vähennyksiä muuttamalla.
”Valittu veromalli oli yksi monista vaihtoehdoista. Kokonaisveroasteen nousulta varjeleminen ja työn verotuksen kiristymisen estäminen riippuvat loppupeleissä, verotuksen mallin sijaan, siitä, mitkä puolueet ovat vallassa. Nyt hallitus on tehnyt päätöksen, että veroaste ei enää nouse”, toteaa eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Outi Mäkelä.
”Hallitus huolehtii jatkovalmistelun aikana siitä, että kokonaisveroaste ei nouse, eikä työn verotus kiristy millään tulotasolla. Nämä ovat hallitusohjelman mukaiset lähtökohdat rahoitusratkaisun ja sitä koskevan lainsäädännön valmistelussa”, jatkaa Outi Mäkelä.
Maakunnalle annettava oma verotusoikeus rajautui tässä valmistelua vaiheessa pois. Hallituspuolueet ovat sopineet, että maakuntaveroa ei valmistella tällä vaalikaudella. Tätä Mäkelä pitää erittäin järkevänä ratkaisuna.
”Nyt pitää keskittyä lainvalmisteluun ja sovittujen asioiden viemiseen konkretiaksi. Suurempi veroreformi, joka siirtää verotuksen painopistettä työstä kulutukseen on toivottava. Nyt on ensin saatava sote-uudistus maaliin. Olennaisinta on, että saadaan tärkeät palvelut turvattua”, Outi Mäkelä toteaa.
Mäkelän mukaan mikään rahoitusmalli ei ole täydellinen. Valtion verotuksen asteikkomallin ja maakuntaveron lisäksi esillä on ollut erillinen sote-vero.
”Mikä tahansa rahoituksen järjestämisen tapa sisältää hyvät ja huonot puolensa. Vaihtoehdoista on pitänyt valita yksi. Rahoituksen kerääminen valtion verotuksella katsottiin selkeimmäksi malliksi toteuttaa. Esimerkiksi erillinen sote-vero olisi tarkoittanut, että valtiolla olisi ollut kaksi eri tuloveroa. Se olisi monimutkaistanut verotusta ja sisältänyt myös omat hallittavuusongelmansa”, Mäkelä muistuttaa.
04.04.2016
Tiedote
4.4.2016
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Outi Mäkelä on tyrmistynyt Panama-vuodon paljastamasta verovälttelyn ja mustan talouden laajuudesta. Julki tulleiden tietojen mukaan aineistosta paljastuu satoja suomalaisnimiä.
”On sietämätöntä, että etuoikeutetussa asemassa olevat henkilöt ja yritykset käyttävät veroparatiisijärjestelyitä varojen piilottamiseen. Samalla tavalliset kansalaiset ja rehelliset yritykset joutuvat kantamaan suuremman verorasituksen kuin joutuisivat tilanteessa, jossa jokainen hoitaa rehdisti ja avoimesti lailliset velvoitteensa ilman puljaamista”, Mäkelä jyrisee.
Mäkelä sanoo, että Kokoomus on tukenut ja tukee voimakkaasti niitä ponnistuksia, joita EU-tasolla on jo tehty ja aiotaan tehdä, jotta esimerkiksi kansainvälinen verotustietojen vaihto toimisi tehokkaammin. Esimerkkinä tästä on komission tammikuussa julkistama ehdotus veronkierron torjuntapaketiksi.
”Panama-paljastus lisää entisestään painetta tehostaa kansainvälistä yhteistyötä sekä EU:n tasolla että maailmanlaajuisesti, jotta vapaamatkustaminen voitaisiin tehokkaasti kitkeä. Näin on toimittava riippumatta siitä, miten laajasti skandaali koskee suomalaisia toimijoita, ja näin olisi toimittava, vaikkei mitään tietovuotoa olisi tullut”, Mäkelä painottaa.
”Hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus ei kestä sitä, että se vuotaa kulmista. Koko yhteiskuntamme perustuu siihen, että ihmiset osallistuvat yhteisiin talkoisiin yhteisillä pelisäännöillä. Verovälttelyn on loputtava”, päättää kansanedustaja Outi Mäkelä.
31.03.2016
Tiedote
31.3.2016
Kokoomuksen eduskuntaryhmän ensimmäinen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Outi Mäkelä on esittänyt liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerille kirjallisen kysymyksen raskaan liikenteen talvirengaspakosta ja ihmettelee ministerin jahkailua asian kanssa. Talvirengaspakko olisi mahdollista säätää pelkällä ministerin asetuksella.
Vastauksessaan Mäkelän esittämään kysymykseen Berner kuitenkin toteaa, että talvirengasasiaa käsitellään osana laajempaa lakiuudistusta.
–Pidän tärkeänä, että eduskunta päättää asiasta nimenomaan lain muodolla, koska kyse ei ole vähäisestä asiasta. Raskaiden ajoneuvojen talviajan rengasvaatimukset tullaan tarkistamaan osana tieliikennelainsäädännön kokonaisuudistusta, Berner sanoo.
Mäkelää näkemys kummastuttaa. Hän ei näe syytä, miksi yksinkertainen säädös tulisi tehdä monimutkaisen lainsäädäntöprosessin kautta.
– Tämän epäkohdan kanssa on jo eletty turhan pitkään. Nyt, kun ministeri on paineen alla tuonut kabotaasilain vapauttamisen eduskuntaan, voidaan sen odottaa johtavan ulkomaisen raskaan liikenteen lisääntymiseen maanteillä. Tällöin tarve selkeyttää pelisääntöjä kasvaa, Mäkelä painottaa.
Vastauksessaan Berner toteaa myös, että kaikkien ajoneuvotyyppien rengasvaatimukset arvioidaan lakiuudistuksen yhteydessä. Mäkelä pitää kommenttia erikoisena ja pohtii, onko sen taustalla suunnitelma laajemmasta rengassäädösten uudistuksesta. Alkuvuodesta uutisoitiin LVM:n valmisteluryhmän ehdotuksesta, jonka mukaisesti talvirengaspakkoa lievennettäisiin.
– On harmillista, jos raskaan liikenteen rengaskysymys jää laajemman talvirengasuudistuksen panttivangiksi. Jos talvirengaspakkoa yleisesti lievennetään, on keskustelua käytävä laajemmin ja perusteellisemmin – etenkin, jos päätös talvirenkaiden käytöstä jää kuljettajalle, Mäkelä huomauttaa.
Liikennevakuutuksen tilastojen mukaan Suomessa tapahtuu päivittäin noin 300 liikennevahinkoa. Haastava talvikeli nostaa määrän pahimmillaan jopa yli tuhanteen vahinkoon päivässä.
–Suomi on vaikeiden talvikelien maa, jossa talvirenkaat lisäävät huomattavasti liikenneturvallisuutta. Talvirengaspakko on myös viesti ulospäin. Emme kai halua, että maamme vaikuttaa villiltä länneltä, missä rekat ajavat kesärenkailla ympäri vuoden, Mäkelä summaa.
22.03.2016
Tiedote
21.3.2016
Kokoomuksen eduskuntaryhmä varapuheenjohtaja Outi Mäkelä näkee valinnanvapauden keinona parantaa potilaiden asemaa sekä kohtelua yksilöinä.
– Valinnanvapaus mahdollistaa, että potilaat saavat palveluita yksilöinä. Katse siirtyy järjestelmän tuijottamisesta yksilön tarpeisiin. Potilaiden palvelutarpeet eivät yksinkertaisesti noudata kaavaa ”one size fits all”, ja valinnanvapaus tuokin kaivattua ketteryyttä palveluiden tuottamiseen, Mäkelä sanoo.
– Julkinen palveluiden järjestäjä huolehtii, että laatu ja tuloksellisuus ovat vaadittua huippuluokkaa. Tuottajille on kuitenkin jätettävä riittävästi liikkumavaraa henkilöstömitoitusten ja muiden innovatiivisuutta rajoittavien kriteerien osalta, jotta aidosti erilaisia ja uusia palvelukokonaisuuksia voi syntyä, Mäkelä jatkaa.
Mäkelä näkee valinnanvapauden mahdollisuutena vastata nykyistä tehokkaammin potilaiden yksilöllisiin tarpeisiin. Osana sosiaali- ja terveysuudistusta kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut tuodaan saman järjestäjän käsiin. Varsinkin erikoistason ja moniongelmaisten asiakkaiden palveluissa sosiaali- ja terveyspalveluiden nykyistä sujuvampi yhdistäminen parantaa palvelukokonaisuuksia.
– Valinnanvapauden idea on tuoda lisää yksilöllisiä vaihtoehtoja markkinoille. Ihan kaikkia sosiaali- ja terveyspalveluita ei kannata pakkonaittaa tuotannon tasolla keskenään, vaan järkevimmät ratkaisut löytyvät ihmisten omista tarpeista. Jatkossakaan ei tarvitse kävellä sosiaalityöntekijän pakeille, kun haluaa apua pitkittyneeseen kurkkukipuun. Valinnanvapaus on toimiva väline aikaansaada ihmisten aidoista tarpeista muotoutuvia, ihmisten kokoisia ja näköisiä palvelukokonaisuuksia, Mäkelä toteaa.
16.03.2016
Viime päivien mielenilmaukset ovat nostaneet viljelijöiden ahdingon hyvin esiin. Viljelijöiden niskoille on kasaantunut vaikeuksia toisensa jälkeen, ja tilojen tilanne on historiallisen heikko. Tukimaksut ovat viivästyneet, ja Venäjän-kaupan lasku, heikot tilinpäätökset ja satovahingot ovat olleet suomalaisviljelijöiden arkipäivää.
Viivästyneet tuet ovat ajaneet ihmisiä erityisen ahtaalle. Viivästyksiä on selitelty tietojärjestelmien toimimattomuudella ja EU:n tukimuotojen monimutkaisuudella, ja viljelijät ovat joutuneet odottelemaan tukimaksuja jopa kuukausia.
Tilastollisesti maataloustulo laski Suomessa vuonna 2014 eniten koko EU:ssa. Viljelijöiden lompakoita ovat laihduttaneet Venäjän-kaupan jyrkän laskun lisäksi kauppojen harjoittama hintapolitiikka. Keskittyneet markkinat ovat aiheuttaneet sen, että tuottajalle itselleen jää vain pieni osuus tuotteen hinnasta – ja teollisuuden ja kaupan lompakko lihoo.
Myös pilkuntarkka, liiallisuuksiin menevä sääntely aiheuttaa viljelijöille turhia taloudellisia menetyksiä. Pienimmistäkin virheistä ja tahattomista unohduksista koituu kohtuuttomia sanktioita. Liiallisella sääntelyllä suomi menettää kilpailukykyään, mikä heijastuu suoraan myös maatalouteen. Lakien ja normien tehtailun sijaan Suomessa tulisikin kehittää vaihtoehtoisia tapoja ratkoa ongelmia ja rakentaa hyvinvointia. Jos viljelijän virhe ei johda esimerkiksi elintarviketurvallisuudenvaarantumiseen, ei viljelijää pitäisi rangaista.
Viljelijöiden heikko taloudellinen tilanne heijastuu myös kuluttajiin ja kotimaisen ruuantuotannon tulevaisuuden turvaaminen on mielestäni kaikkien suomalaisten etu. Kukaan suomalainen ei ole valmis luopumaan maailman puhtaimmasta ruuasta.
Meillä on kansainvälisesti mitattuna kaikista hyvinvoivimmat siat, eläimille ei syötetä turhaan antibiootteja ja kasvinviljelyssä käytämme kasvinsuojeluaineita vain murto-osan verrattuna muihin Euroopan maihin. Kotimaisen ruuan laatukriteerit ovat moniin muihin maihin verrattuna tiukat.
Kotimainen maataloustuotanto on meidän voimavaramme. Pitäkää traktorit käynnissä!
Julkaistu Nurmijärven Uutisissa 16.3.2016
08.03.2016
Tiedote
7.3.2016.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän ensimmäinen varapuheenjohtaja Outi Mäkelä peräänkuuluttaa talvirengaspakkoa raskaalle liikenteelle. Mäkelä otti kantaa talvirengaspakon uupumiseen myös helmikuussa ja on nyt tehnyt nyt aiheesta kirjallisen kysymyksen.
Mäkelä viittaa kysymyksessään eduskunnassa parhaillaan käsittelyssä oleviin kabotaasisäännösten muutoksiin, joita on pidetty kotimaisen kuljetusalan näkökulmasta ongelmallisina. Talvirengaspakko toisi tilanteeseen helpotusta, ja päivittäisi suomalaiset säädökset samalle tasolle kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa.
–Kotimaisessa kalustossa renkaat yleensä ovat kunnossa, mutta ulkomaisessa raskaassa kalustossa ei. Talvirengaspakon myötä kotimaisilla kuljetusalan yrittäjillä olisi etulyöntiasema ulkomaisiin verrattuna, Mäkelä sanoo.
Suomen kuljetus ja logistiikka SKAL ry on ajanut raskaan kaluston talvirengaspakkoa jo pitkään, ja liiton mukaan renkaiden urasyvyys pitäisi talvella olla vähintään 5 millimetriä, kun se nyt on 1,6 millimetriä. Tilastojen mukaan rekkojen suistumisia tapahtuu Suomessa tammi–maaliskuussa päivittäin.
Raskaan liikenteen talvirengaspakko sisältyy Liikenneministeriön valmistelemaan tieliikennelain kokonaisuudistukseen, mutta lakipaketin on määrä tulla eduskunnan käsittelyyn vasta vuoden loppuun mennessä. Rengaspakosta olisi mahdollista säätää jo nyt pelkällä ministerin asetuksella, eikä Mäkelä pidä tarpeellisena jäädä odottelemaan kokonaisuudistuksen valmistumista.
–Toiveissa oli saada talvirengaspakko jo tämän talven liukkaille. Tuntuu erikoiselta, ettei asian eteen ole vielä tehty mitään, vaikka lakipaketin lähetekeskustelusta on jo kulunut viikkoja.
